Kevätvillaselkä | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Sirppisiipismäiset Drepanoidea |
Heimo: | Sirppisiivet ja villaselät Drepanidae |
Alaheimo: | Villaselät Thyatirinae |
Suku: | Achlya |
Laji: | flavicornis |
Kaksiosainen nimi | |
Achlya flavicornis |
|
Katso myös | |
Kevätvillaselkä (Achlya flavicornis) on sirppisiipismäisiin kuuluva, erittäin yleinen yöperhoslaji. Se kuuluu kevään aivan ensimmäisiin yöperhosiin.
Kevätvillaselkä on keskikokoinen perhoslaji, jota erehtyy helposti pitämään yökkösenä. Etusiipien pohjaväri on sinertävän harmaa. Sisempi poikkiviiru on tumma ja kaksinkertainen. Ulompi poikkiviiru on myös tumma mutta yksinkertainen. Siiven kärkiosassa on tumma, aaltoileva viiru, joka erottuu joskus huonosti ja joka päättyy etureunassa aivan siiven kärkeen. Keskisarakkeessa on selkeänä erottuva valkoinen tai vaaleanharmaa rengastäplä sekä hieman himmeämpi munuaistäplä. Takasiivet ovat etusiipiä vaaleammat ja sävyltään hieman rusehtavat. Takasiipien reuna on hieman muuta siipeä tummempi, ja siiven poikki kulkee tummempi, kaksinkertainen kaariviiru. Perhosen ruumis on kokonaan tuuhean, harmaan karvoituksen peittämät, ja karvat muodostavat keskiruumiin selkäpuolelle kaksi terävää tupsua. Tuntosarvet ovat kuitenkin selvästi oranssinkeltaiset, mihin tieteellinen lajinimikin viittaa. Siipiväli on 35–40 mm.[1][2]
Toukka on nuorena sammaleenvihreä, myöhemmin ruskeansävyinen, ja sen pinnassa on ryhmittäin mustareunaisia, valkoisia pisteitä. Kylkien alaosat ovat vaaleammat. Toukan pää on ruskea.[3]
Kevätvillaselkää tavataan läntisestä Euroopasta Itä-Siperiaan. Suomessa lajia tavataan koko maassa aivan pohjoisinta Lappia myöten. Keski-Euroopassa lento alkaa jo maaliskuussa, mutta Suomessa perhoset lentävät huhtikuun alusta toukokuun alkupuolelle lentoajan huipun osuessa vapun tienoolle.[4]
Kevätvillaselkä on erittäin yleinen, mutta yöllä lentävänä lajina sitä ei helposti tapaa. Lisäksi siipien väritys ja kuviointi naamioivat perhosen puunrungolle päiväsaikaan. Aikuiset perhoset viihtyvät koivua kasvavilla paikoilla ja tulevat sekä valolle että syötille. Kotelo talvehtii.[5]
Toukan ravintokasveja ovat koivut (Betula).