Khalkis | |
---|---|
Χαλκίς | |
Sijainti | |
Khalkis |
|
Koordinaatit | |
Valtio | Kreikka |
Paikkakunta | Káto Vasilikí, Chálkeia, Nafpaktía, Aitolia-Akarnania, Länsi-Kreikka |
Historia | |
Tyyppi | kaupunki |
Kulttuuri | antiikki |
Alue | Aitolia |
Khalkis (m.kreik. Χαλκίς, lat. Chalcis), myös Hypokhalkis (m.kreik. Ὑποχαλκίς, lat. Hypochalcis) tai Khalkeia (m.kreik. Χάλκεια, lat. Chalceia), oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Aitoliassa Kreikassa.[1][2] Se sijaitsi nykyisen Nafpaktían kunnan Chálkeian alueella.[3]
Khalkis sijoitetaan nykyisin nimellä Agía Triáda tunnetulle kukkulalle, joka sijaitsee Patraksenlahden pohjoisrannalla itään Káto Vasilikín kylästä. Kukkula on laaksossa, joka sijaitsee Euenos-joen (nyk. Évinos) ja Antirrhionin (nyk. Antírrio) niemen välisellä alueella sijaitsevan kahden vuoren, Varásovan (antiikin Khalkis) ja Klókovan (Paliovoúna, antiikin Tafiassos), välissä.[2][3]
Khalkiin paikka on ollut asuttu viimeistään helladisella kaudella. Varhaisin maininta kaupungista on Homeroksen Iliaan laivaluettelossa, jossa se esiintyy yhtenä aitolialaisista kaupungeista, joka lähetti laivoja Troijan sotaan.[4] Khalkiin sijainti oli strateginen, sillä se hallitsi alueen merenkulkua ja kauppaa. Viljava tasanko oli hyvä maanviljelykseen. Khalkis mainitaan peloponnesolaissodan yhteydessä 400-luvulla eaa., ja se oli olemassa ainakin 200-luvulle eaa. saakka. Kaupunki oli ilmeisesti lakannut olemassa ensimmäiselle vuosisadalle jaa. tultaessa.[3]
Kukkulalta on löydetty linnoitteiden ja rakennusten jäänteitä. Paikalta on tunnistettu muun muassa temppelin jäänteet 400-luvulta eaa. sekä muiden pyhäköiden jäänteitä 500-luvulta eaa. lähtien. Kukkulan rinteiltä ja juurelta on löydetty helladisen, geometrisen, arkaaisen ja klassisen kauden asutuksen jäänteitä. Kukkulan kaakkoisrinteestä on löydetty hellenistisen kauden talojen jäänteitä sekä ajan keramiikkaa ja rahoja. Kukkula itsessään oli hellenistisellä kaudella linnoitettuna.[3]
Varásova-vuoren itärinteessä noin 1,5 kilometriä Agía Triádan kukkulasta länteen sijaitsi toinen linnoitus, joka oli rakennettu myöhäisellä klassisella kaudella 300-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla. Se saattoi olla khalkislaisten turvapaikakseen rakentama. Linnoituksesta on säilynyt muurien ja tornien jäänteitä.[3]