Kiertohapsikka | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Lahko: | Alismatales |
Heimo: | Hapsikkakasvit Ruppiaceae |
Suku: | Hapsikat Ruppia |
Laji: | cirrhosa |
Kaksiosainen nimi | |
Ruppia cirrhosa |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Kiertohapsikka (Ruppia cirrhosa, syn. Ruppia spiralis) on hapsikkakasvien (Ruppiaceae) heimoon ja hapsikoiden (Ruppia) sukuun kuuluva kasvilaji. Se muistuttaa paljolti merihapsikkaa (Ruppia maritima) sekä jonkin verran myös hapsivitaa (Stuckenia pectinata) ja merivitaa (Stuckenia filiformis). Näistä vitalajeista kiertohapsikan voi kuitenkin erottaa kukintojen muodon, lehtien ulkonäön sekä kielekemäisen rakenteen perusteella. Merihapsikasta kiertohapsikan voi erottaa lehtituppien sekä kukintojen ulkonäön perusteella.[2]
Kiertohapsikka on monivuotinen uposkasvi, joka kasvaa koko ajan vedenpinnan alapuolella. Sen varsi on tyveltä sivulle päin kaartuva ja kiertynyt, mutta kärkeä kohti ylöspäin kaartuva. Varret ovat rentoja sekä neulamaisen ohuita. Lehdet ovat hyvin kapeita, tylppäkärkisiä ja hienosahalaitaisia. Lehtien tyvillä on pitkät lehtitupet, mutta ei kielekemäistä rakennetta, joka taas löytyy hapsividalta ja jouhividalta. Kiertohapsikan kukat sijaitsevat pareittain ylimpien lehtien lehtitupissa. Kukinnan aikaan kukat ovat lähes näkymättömissä, mutta kukinnan jälkeen lehtitupista kasvaa useita kymmeniä senttimetrejä pitkä spiraalimaisesti kiertynyt varsi, jossa kukat ovat sarjankaltaisissa rykelmissä.[2]
Kiertohapsikka kasvaa sekä suolaisessa vedessä että murtovedessä pehmeäpohjaisilla kasvupaikoilla[2]. Kiertohapsikka suosii hiekkapohjaisia ja suojaisia paikkoja[2]. Suomessa kiertohapsikkaa tavataan lounaisilla rannikkoalueilla sekä Ahvenanmaalla, joskin monilta paikoilta viimeisimmät havainnot ovat yli 30–50 vuoden takaa[3].