Kiertokiitäjä

Kiertokiitäjä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Imukärsälliset perhoset Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset perhoset Heteroneura
Yläheimo: Kehrääjämäiset Bombycoidea
Heimo: Kiitäjät Sphingidae
Alaheimo: Sphinginae
Suku: Agrius
Laji: convolvuli
Kaksiosainen nimi

Agrius convolvuli
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Kiertokiitäjä Wikispeciesissä
  Kiertokiitäjä Commonsissa

Kiertokiitäjä (Agrius convolvuli) on suurikokoinen, kiitäjiin kuuluva perhoslaji. Se on tunnettu vaeltaja, jota eteläisestä levinneisyydestään huolimatta tavataan säännöllisesti Suomessakin.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiertokiitäjä on suurikokoinen perhonen, jota on vaikea sekoittaa muihin eurooppalaisiin lajeihin. Sen siipiväli on koiraalla 92–112 mm ja naaraalla 99–125 mm, joten naaraat ovat yleensä selvästi koiraita kookkaampia. Koiraan tuntosarvet ovat naaraan tuntosarvia leveämmät ja pitemmät. Etusiivet ovat harmaat, ja niissä on runsaasti tummaa kuviointia, joka on koiraalla selvärajaista, naaraalla suttuisempaa. Keskitäplä on pieni ja vaalea. Siiven etureunassa on kaksi tummaa laikkua. Takasiivet ovat harmaat, ja niissä on neljä tummaa poikkiraitaa. Ruumis on tukeva, harmaa, mutta takaruumis yläpuolelta voimakkaan vaaleanpunainen ja mustien poikkiraitojen kirjoma. Takaruumiin selkäpuolella on leveä, ruskea raita. Imukärsä on erittäin pitkä, jopa 130 mm. Verkkosilmät ovat huomiota herättävän suuret.[1][2]

Toukka on kirjava, aluksi pohjaväriltään vihreä, ruskea tai kellertävä. Toukan väritys ja kuviointi vaihtelevat kehityksen aikana. Toukan peräpäässä on punamusta, kaareva piikki. Täysikasvuinen toukka saavuttaa 100–115 mm:n pituuden.[2]

  • ♂
    ♂
  • ♂ △
    ♂ △
  • ♀
    ♀
  • ♀ △
    ♀ △

Levinneisyys ja lentoaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiertokiitäjä on trooppisten ja subtrooppisten alueiden laji, jota tavataan Azoreilta ja Kanarialta Manner-Afrikkaan, Aasiaan, Australiaan ja Tyynenmeren saarille aina Tahitia myöten.[2] Kiertokiitäjä on eräs runsaslukuisimmista vaeltavista kiitäjäperhoslajeista, ja sitä tavataan säännöllisesti laajalla alueella Euroopassa. Lentoaika on huhtikuusta lokakuuhun, ja lajilla on vakituisella elinalueellaan jopa neljä sukupolvea vuodessa. Alkukesästä pohjoiseen vaeltaneet yksilöt tuottavat syyssukupolven, joka on lennossa elo-syyskuussa ja jonka yksilöt ovat yleensä kookkaampia kuin Afrikassa kasvaneet. Säiden viilentyessä syksyllä osa yksilöistä lähtee vaeltamaan etelään.[3]

Suomessa kiertokiitäjä on säännöllinen vierailija, jota tavataan joka vuosi mutta vaihtelevia määriä. Pohjoisimmat löydöt ovat Lapista ja havainnot painottuvat elo-syyskuuhun.[4][5]

Elinympäristö ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiertokiitäjä suosii kuivia ja avoimia ympäristöjä, kuten niittyjä ja välttelee metsiä. Se myös viihtyy avoimilla asuinalueilla. Päivisin perhonen lepää puiden rungoilla, seinillä tai jopa maassa ja lähtee lentoon vasta illan hämärtyessä. Perhonen lentää koko yön iltahämärästä aamunkoittoon eikä häiriinny kovastakaan sateesta tai tuulesta.[3] Se saavuttaa jopa 55 km/h lentonopeuden. Ruokailupaikkanaan kiertokiitäjä suosii muodoltaan putkimaisia kukkia, erityisesti köynnöskuusamaa, valkotupakkaa ja syysleimua. Molemmat sukupuolet lentävät valolle, koiraat naaraita helpommin.[2]

Naaras munii jopa 200 munaa parin viikon aikana laajalle alueelle. Toukat kuoriutuvat vajaan kahden viikon kuluessa ja toukkien kehittyminen vaatii runsaasti lämpöä. Nuoret toukat ovat aktiivisia yöllä, vanhemmat myös päivällä.[2] Toukka on erittäin laiska liikkumaan, eikä liiku enempää kuin on tarpeen päästäkseen käsiksi ravintokasvin seuraavaan lehteen. Koteloitumispaikkaa etsiessään toukka saattaa siirtyä satojen metrien matkan. Täysikasvuinen toukka kaivautuu maaperään 10–20 cm:n syvyyteen ja koteloituu maan alle tekemäänsä onkaloon. Kotelo talvehtii, muttei yleensä kestä Euroopan talvia.[3]

Ravintokasvi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää erilaisilla kiertokasveilla (heimo Convolvulaceae).

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Rougeot & Viette. Euroopan ja Pohjois-Afrikan kiitäjät ja kehrääjät. Tammi 1983 ISBN 9789513055851
  2. ↑ a b c d e Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 178–180
  3. ↑ a b c http://tpittaway.tripod.com/sphinx/a_con.htm
  4. ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Sphingidae/Agrius/convolvuli/Agrius%20convolvuli.htm[vanhentunut linkki]
  5. ↑ http://www.perhostutkijainseura.fi/historia/sphingidae/agr-convolvuli.htm (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]