Kiiltopaju | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | Elinvoimainen |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kaari: | Streptophyta |
Luokka: | Embryopsida |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
Kladi: | Rosidit |
Lahko: | Malpighiales |
Heimo: | Pajukasvit Salicaceae |
Alaheimo: | Salicoideae |
Tribus: | Saliceae[2] |
Suku: | Pajut Salix |
Laji: | phylicifolia |
Kaksiosainen nimi | |
Salix phylicifolia |
|
Katso myös | |
Kiiltopaju (Salix phylicifolia) on Suomessa yleinen pohjoiseurooppalainen pensas tai pieni puu. Sen kukkanuput, pajunkissat, ovat kevään merkki. Kiiltopaju on Suomen yleisin pajulaji.[3]
Kiiltopaju kasvaa avoimilla paikoilla 2–3 metriä korkeaksi pallomaiseksi pensaaksi. Kiiltopajukot voivat muistuttaa tummaa kumpupilveä. Sen oksat ovat sirot ja sitkeät, kuori voimakkaan punaruskea. Lehdet ovat kapeahkot, pitkulaiset ja yläpinnaltaan kiiltävän tummanvihreät, alapinnaltaan himmeän sinivihreät. Keväällä nuoret norkot eli pajunkissat aukeavat keltaisiksi kukinnoiksi, mikä tapahtuu ennen kasvin lehteen puhkeamista. Etelä-Suomessa kiiltopaju voi kukkia jo huhtikuussa.[4]
Laji voi risteytyä ainakin mustuvapajun (Salix myrsinifolia), tuhkapajun (Salix cinerea), virpapajun (Salix aurita), tunturipajun (Salix glauca) ja pohjanpajun (Salix lapponum) kanssa.
Kiiltopajua tavataan Suomessa, Ruotsissa, Baltian maissa ja Venäjällä.[5]
Kiiltopaju kasvaa kosteissa paikoissa, rannoilla ja ojanvarsilla.[6]
Kiiltopajua voi käyttää punontatöihin, vaikka niihin yleensä kasvatetaan koripajua.