Kiinan suurnopeusjunaradat

China Railways -yhtiön CRH3-junayksikkö
China Railways -yhtiön CRH2-junayksikkö Jinanin rautatieasemalla
Shanghain maglev-juna on maailman ensimmäinen kaupalliseen käyttöön otettu suurinopeuksinen maglev-junayhteys.

Kiinan suurnopeusjunaradat (yksink.: 中国高速铁路; perint.: 中國高速鐵路; pinyin: Zhōngguó gāosù tiělù) viittaa Kiinan suurnopeusjunaratoihin, joilla junien keskimääräinen ajonopeus on vähintään 200 kilometriä tunnissa.

Kiinan hallitus hyväksyi vuonna 2009 osana talouden elvyttämispakettia noin 200 miljardin euron ohjelman nopeiden junaratojen rakentamiseksi.[1] Kiinan rautatieministeriö ilmoitti rakentavansa suurnopeusjunille sopivaa rautatietä 16 000 kilometriä vuoteen 2020 mennessä.[2][3] Tavoitteena on yhdistää maan suurimmat kaupungit nopeilla junayhteyksillä.

Kiinassa oli vuoden 2010 heinäkuussa 6 920 kilometriä junarataa, jolla voi liikennöidä vähintään 200 kilometrin tuntinopeutta.[4] Tästä määrästä 1 995 kilometrillä voi liikennöidä 350 kilometrin tuntinopeutta.[5] Kiinan suurnopeusjunaradoista osa on paranneltuja perinteisiä ratoja, osa uusia varta vasten rakennettuja. Shanghain maglev-juna on maailman ensimmäinen kaupalliseen käyttöön otettu suurinopeuksinen magneettilevitaatiotekniikkaa soveltava junayhteys.

Vuoden 2014 loppuun mennessä Kiinan rautateiden suurnopeusjunaverkko kattoi jo 16 000 kilometriä eli Kiinalla oli maailman laajin kansallinen suurnopeusjunaverkosto.[6] Uudeksi tavoitteeksi maa oli asettanut ylittää 25 000 kilometrin raja viimeistään vuonna 2020.[7]

Kiina on ensimmäinen ja ainoa valtio, jolla on suurnopeusratoja, jossa operatiivinen huippunopeus yltää 350 kilometriin tunnissa. Esimerkki tällaisesta on suurnopeusjunarata Wuhan–Kanton, 968 kilometrin pituinen runkolinja. Matka Wuhanin ja Kantonin kaupunkien välillä kestää noin kolme tuntia. Huippunopeus on 350 km/h, keskimääräinen nopeus 310 km/h. Toinen esimerkki on 117 kilometrin pituinen suurnopeusjunarata Peking–Tianjin. Huippunopeus on 330 km/h ja keskimääräinen noin 234 kilometriä tunnissa. Shanghain maglev-juna, raideyhteys lentoasemalle, kulkee 30,5 kilometrin matkan noin seitsemässä minuutissa. Keskinopeus on noin 245 km/h ja huippunopeus 431 km/h.

Kiinan suurnopeusjunakalusto koostuu kotimaisten ja ulkomaisten yritysten kehittelemistä erilaisista tekniikoista. Suurnopeusjunarata Peking–Shanghai käyttää Changchun Railway Vehicles Co. Ltd.:n kehittämää 380A-junayksikköä, joka yltää 380 km/h huippunopeuteen.[8]

Suurnopeusjunarata Peking–Hongkong avattiin pääosin liikenteelle 26. joulukuuta 2012, kun Pekingin ja Kantonin välinen osuus vihittiin käyttöön.[9][10]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Eurooppa investoi 600 miljardia euroa huippunopeisiin juniin 4.1.2010. Kainuun Sanomat. Viitattu 3.9.2010.[vanhentunut linkki]
  2. ↑ Maailman nopein juna on nyt kiinalainen 28.12.2009. Kauppalehti. Viitattu 2.9.2010.
  3. ↑ China to invest billions in new high-speed rail google.com. 28.7.2010. Viitattu 2.9.2010. (englanniksi)
  4. ↑ Railway Gazette - Shanghai - Nanjing high speed line opens 7.7.2010. Railway Gazette. Viitattu 2.9.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  5. ↑ 我国高铁运营里程已达6920公里 news.china.com.cn. Arkistoitu 9.3.2014. Viitattu 2.9.2010. (kiinaksi)
  6. ↑ 2014年我国铁路营业里程突破11.2万公里 qianzhan.com. Viitattu 2.7.2015. (kiinaksi)
  7. ↑ China High-Speed Rail Juggernaut, while Most of US Stands By and Waves -- But Not Elon Musk (Part 1) 17.7.2014. forbes.com. Viitattu 2.7.2015. (englanniksi)
  8. ↑ China's fastest high speed train 380A rolls off production line 27.5.2010. Xinhua News Agency. Viitattu 16.12.2010. (englanniksi)
  9. ↑ China opens world's longest high-speed rail route 26.12.2012. BBC News. Viitattu 26.12.2012.
  10. ↑ Hallamaa, Hannu-Pekka: Kiinassa aukesi maailman pisin luotijunarata 26.12.2012. Yle Uutiset. Viitattu 26.12.2012.
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiinan suurnopeusjunaradat.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.