Kiinantuonensiipi | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
Heimo: | Ritariperhoset Papilionidae |
Alaheimo: | Apolloperhoset Parnassiinae |
Tribus: | Luehdorfiini |
Suku: | Bhutanitis |
Laji: | thaidina |
Kaksiosainen nimi | |
Bhutanitis thaidina |
|
Katso myös | |
Kiinantuonensiipi Wikispeciesissä |
Kiinantuonensiipi[2] (Bhutanitis thaidina) on Kiinan lounaisosissa tavattava harvinainen päiväperhonen. Se kuuluu CITES-sopimuksen II liitteen lajeihin[3], muttei kuitenkaan ole IUCN-luokitukseltaan uhanalainen.[4]
Jonkin aikaa omina lajeinaan pidetyt Bhutanitis yulongensis (vuorituonensiipi[2]) ja Bhutanitis nigrilima (kulotuonensiipi[2]) on nyttemmin yhdistetty kiinantuonensiiven alalajeiksi.[5]
Muiden suvun lajien tapaan kiinantuonensiipi on yleissävyltään mustanruskea perhonen. Etusiivet ovat leveät, tummanruskeat ja niiden poikki kulkee rivi kellertäviä poikkiviiruja. Takasiivet ovat tyvestä kapeat ja ulospäin levenevät. Siiven tyviosa on etusiiven tapainen, mutta kärkiosassa on kapea ja melko tasalevyinen oranssinpunainen alue, joka rajoittuu mustaan diskaalijuovaan. Juovan alueella on kolme vaaleansinistä silmätäplää ja siiven reunassa neljä pientä oranssia kuunsirpin muotoista täplää. Takasiiven kärjessä on kolme pitkää kannusta, joista ensimmäinen on pisin ja levenee kärkeä kohti selvästi lusikkamaiseksi. Siipiväli on 8,0–8,2 mm.[6]
Lajin levinneisyyttä ei tunneta tarkoin. Se on ilmeisesti melko laaja, mutta rajoittunee kokonaan Kiinaan. Lajia on tavattu paikoitellen Yunnanista, Sichuanista, Shaanxista sekä Tiibetistä.[7][8]
Lajin elintapoja ei tunneta. Se lienee paikoittainen ja useimmiten yksilöitä on kerrottu löydetyn vaikeapääsyisiltä alueilta. Kaupan olleista yksilöistä ei ole yleensä ollut saatavilla riittävän tarkkoja löytöpaikkatietoja.[7]
Perhosia tiedetään pyydystetyn kansainvälisille markkinoille keräilijöiden tarpeisiin.[7]
Toukka elää luultavasti piippuköynnöksillä (Aristolochia).[7]