Kiipijämonnit | |
---|---|
Astroblepus sabalo |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Lahko: | Monnikalat Siluriformes |
Heimo: |
Kiipijämonnit Astroblepidae Bleeker, 1862 |
Katso myös | |
Kiipijämonnit eli vanhemmalta nimeltään nahkaimumonnit ('stroblepidae) on monnikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan nopeasti virtaavista makeista vesistä Etelä-Amerikasta.
Varhaisimmat kiipijämonnien heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu tertiäärikaudelle. Nykyään heimoon kuuluu 1 suku ja lähteestä riippuen 40–54 lajia. Suurin osa niistä on pienikokoisia ja jäävät alle 10 cm:n mittaisiksi, mutta suurimmat lajit voivat kasvaa 30 cm pitkiksi. Tyypillisiä piirteitä ovat imumonnien suuta muistuttava imusuu, pitkänomainen ja suomuton ruumis, lyhyt selkäevä ja leveähköt rintaevät. Kiipijämonneilla voi olla rasvaevä, mutta se puuttuu eräiltä lajeilta.[1][2][3]
Kiipijämonnilajeja tavataan Andeilta alueelta joka ulottuu Panamasta, Kolumbian ja Venezuelan kautta Boliviaan. Heimon kalat elävät jopa 3 500 metrin korkeudella sijaitsevissa nopeasti virtaavissa puroissa ja joissa. Ne tarrautuvat suullaan kiviin ja voimakkaiden lihastensa avulla ne voivat jopa nuosta ylös vesiputouksia. Kiipijämonnilajien ravintoa ovat vesihyönteisten toukat.[1][3][4]