Kilin kunta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valtio | Ruotsi |
Lääni | Värmlannin lääni |
Maakunta | Värmlanti |
Keskustaajama | Kil |
Kuntakoodi | 1715 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 359,72 km² |
Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 12 134 |
– Väestötiheys | 33,7 as./km² |
Kilin kunta (ruots. Kils kommun) on Värmlannin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Värmlantiin. Kunnan keskustaajama on Kil.[3]
Kunnan maapinta-ala on 359,72 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 12 134 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 70,22 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 19,5 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Stora Kilin ja Frykerudin maalaiskunnat jäivät ennalleen, mutta Boda ja Brunskog yhdistettiin Brunskogin "suurkunnaksi".
Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Stora Kil, Frykerud ja Bodan seurakunta Brunskogista yhdistettiin nykyiseksi Kilin kunnaksi. Loppuosa Brunskogia liitettiin Arvikan kuntaan.[6]
Stora Kilin maalaiskunnassa oli vuosina 1901–1962 Kilin taajaväkinen yhdyskunta.
Nykyinen vaakuna on entisen Stora Kilin maalaiskunnan vaakuna. Myös Brunskogin maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[8] |
% |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 804 | 6,8 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 165 | 1,4 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 736 | 6,2 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 10 097 | 85,6 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 97 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 115 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 182 750 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 67 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 4,4 | 2,8 | |
jalostus | 31,5 | 25,3 | |
palvelut | 62,8 | 70,9 | |
tuntematon | 1,3 | 1,0 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 3 381 | 5 298 | |
työpaikkaomavaraisuus | 63,8 |
Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 72,9 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 175 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Kil | 7 842 |
2 | Fagerås | 427 |
3 | Högboda | 262 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Kilin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 5 | 5 | 7 | 8 | 9 | 7 | 8 | 8 | 9 | 9 | 7 | 8 | 6 | 6 | ||
Keskustapuolue | 13 | 11 | 9 | 7 | 7 | 7 | 6 | 5 | 6 | 5 | 6 | 5 | 6 | 8 | ||
Liberaalit | 9 | 12 | 9 | 5 | 5 | 5 | 3 | 3 | 2 | 3 | 2 | 2 | 1 | 2 | ||
Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 3 | 3 | 2 | 2 | 1 | 0 | ||
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 3 | 3 | 1 | 2 | 2 | 2 | 2 | ||
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 17 | 17 | 18 | 17 | 16 | 16 | 14 | 17 | 13 | 12 | 15 | 14 | 14 | 14 | ||
Vasemmistopuolue | 1 | 0 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | 2 | 0 | 1 | 2 | 2 | ||
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 3 | 7 | ||
Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
Yhteensä [21] | 45 | 45 | 45 | 39 | 39 | 39 | 39 | 39 | 39 | 35 | 35 | 35 | 35 | 41 |
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.