Kimalaiskuoriainen

Kimalaiskuoriainen
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Osalahko: Scarabaeiformia
Yläheimo: Turilasmaiset Scarabaeoidea
Heimo: Lehtisarviset Scarabaeidae
Alaheimo: Cetoniinae
Tribus: Trichiini
Suku: Trichius
Laji: fasciatus
Kaksiosainen nimi

Trichius fasciatus
Linnaeus, 1758

Katso myös

  Kimalaiskuoriainen Wikispeciesissä
  Kimalaiskuoriainen Commonsissa

Kimalaiskuoriainen (Trichius fasciatus) on lehtisarvisiin (Scarabaeidae) kuuluva kovakuoriaislaji.[2]

Tuntomerkit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peitinsiivissä on keltamustaa kuviointia, joka vaihtelee huomattavasti eri yksilöiden välillä.[2] Kuoriaisen pituus on 10–16 mm. Pyöreähkö ja karvainen kimalaiskuoriainen muistuttaa nimensä mukaisesti kimalaista. Sen tuntee kovakuoriaiseksi kovista peitinsiivistään. Kimalaiskuoriaisella on tyypilliset heimonsa tuntosarvet, joissa tuntosarven pää koostuu useasta vierekkäin olevasta lehtimäisestä liuskasta muodostaen nuijan.[3]

Levinneisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajia tavataan yleisesti koko Suomessa.[2] Yleislevinneisyydeltään kimalaiskuoriainen on havumetsävyöhykkeen laji, eikä sitä tavata esimerkiksi Etelä-Ruotsissa eikä Tanskassa. Se lentää kesäkuusta elokuun alkuun.[3]

Elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikuisia kuoriaisia tavataan usein kukissa[2], etenkin sarjakukkaisilta, maitohorsmalta ja ohdakkeista, mutta myös pihojen ruusuista. Toukat elävät lahossa puussa erityisesti koivussa. Laji talvehtii toukkana.[3]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Jyrki Muona, Jaakko Mattila: Kimalaiskuoriainen – Trichius fasciatus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. ↑ a b c d Michael Chinery: Euroopan hyönteisopas, s. 266–267. (Kimalaiskuoriainen) Helsinki: Otava, 4. painos vuodelta 2009 (alkuperäisteos vuodelta 1986). ISBN 951-1-14875-3
  3. ↑ a b c Seppo Parkkinen, Kotimaan luonto-opas, WSOY, Porvoo 1999, 6. painos, s. 493

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]