Tämä artikkeli käsittelee Kiribatin väestöä ja sen ominaispiirteitä, kuten väestöntiheys, etnisyys, koulutustaso, terveys, taloudellinen tilanne ja uskonnolliset näkemykset.
Central Intelligence Agency julkaisee vuosittain verkkosivuillaan päivitetyn kaikkia maailman valtioita ja itsenäisiä erillisalueita koskevan tilastokokoelman nimeltä CIA World Factbook. Seuraavat tiedot pohjautuvat suurimmaksi osaksi sieltä saatuun informaatioon.
Suomen kielessä sekä Kiribatin kansasta käytetty substantiivi että adjektiivi on kiribatilainen ja monikkomuoto kiribatilaiset. Vuonna 2000 mikronesialaiset kattoivat 98,8 % ja muut etniset ryhmät 1,2 % väestöstä. Maan viralliset kielet ovat englanti ja kiribati.[1]
Vuonna 2005 väestön uskonnollinen jakauma oli seuraava:[1]
Heinäkuussa 2013 Kiribatin väkiluku oli 103 248 asukasta. Vuonna 2013 väestönkasvu oli 1,21 % suurempaa edellisvuoteen verrattuna.[1] Vuosien 1973 ja 2005 välisenä aikana väkiluku kasvoi 78 % 52 000 asukkaasta 93 000 asukkaaseen[3], keskimääräisen vuosittaisen väestönkasvun ollessa 1,8 %. Vuonna 2013 syntyi 22,18 ja kuoli 7,24 ihmistä jokaista 1 000 asukasta kohti.[1]
Vuonna 2013 maan ikäjakauma (kunkin ikäryhmän osuus kokonaisväestöstä) oli seuraava:[1]
Samana vuonna väestön mediaani-ikä oli kokonaisuudessaan 23,2 vuotta, miehillä 22,4 vuotta ja naisilla 24,1 vuotta. Keskimääräinen eliniän odote vuonna 2013 oli kokonaisuudessaan 65,11 vuotta (maailman mittakaavassa sijalla 173), miehillä 62,7 vuotta ja naisilla 67,64 vuotta.[1]
Vuonna 2013 sukupuolijakauma (kummankin sukupuolen osuus kustakin ikäryhmästä) oli seuraava:[1]
Kaiken kaikkiaan miehiä oli ikäluokissa 0-24 naisia enemmän ja vastaavasti 25. ikävuodesta eteenpäin naisia vähemmän. Kokonaisväestöstä miehiä oli 0,96 yhtä naista kohti eli hieman naisia vähemmän.[1]
Vuonna 2013 nettomuuttoaste oli - 0,28 % eli maasta muutti 2,86 ihmistä jokaista 1 000 asukasta kohti. Vuonna 2010 kaupunkiväestön osuus kattoi 44 % kokonaisväestöstä ja vuosittainen kaupungistumisaste oli 1,9 %. Suurin kaupunkialue oli pääkaupunki Tarawa, jossa oli vuonna 2009 noin 43 000 asukasta.[1]
Vuonna 2011 terveydenhuollon menot kattoivat 10,1 % (maailman mittakaavassa sijalla 25) ja vuonna 2002 koulutuksen menot 11,6 % bruttokansantuotteesta (maailman mittakaavassa sijalla 4). Vuonna 2008 kouluelämän pituus ensimmäisen asteen koulutuksesta kolmannen asteen koulutukseen oli keskimäärin 12 vuotta. Vuonna 2010 maassa oli 0,38 lääkäriä ja vuonna 2011 1,3 vuodepaikkaa jokaista 1 000 asukasta kohti. Vuonna 2008 peräti 46 % aikuisväestöstä oli liikalihavia. Vuonna 2011 66,1 % kokonaisväestöstä - 86,8 % kaupunkiväestöstä ja 49,9 % maalaisväestöstä - pystyi käyttämään riittävän kehittynyttä juomavesijärjestelmää. Samana vuonna 39,2 % kokonaisväestöstä, 50,8 % kaupunkiväestöstä ja 30,1 % maalaisväestöstä kuului kehittyneen jätevesihuollon piiriin.[1]
Vuonna 2009 vain 22,3 % Kiribatin väestöstä käytti jonkinlaista ehkäisyä. Vuonna 2008 äitiyskuolleisuus oli 9 kuollutta synnyttäjää jokaista 100 000 eloonjäänyttä kohti. Vuonna 2013 lapsikuolleisuus oli kokonaisuudessaan 36,5 kuollutta jokaista 1 000 elävänä syntynyttä kohti (maailman mittakaavassa sijalla 63), 37,74 kuollutta poikalasta jokaista 1 000 elävänä syntynyttä kohti ja 35,21 kuollutta tyttölasta jokaista 1 000 elävänä syntynyttä kohti. Vuonna 2013 syntyvyysaste oli 2,63 lasta jokaista naista kohti.[1]
Vuonna 2001 Kiribatin väestöstä 7 870 asukasta luettiin kuuluvaksi maan työvoimaan. Vuonna 2000 näistä 65,3 % työskenteli palvelu-, 32 % teollisuus- ja 2,7 % maanviljelyssektorilla. Vuonna 1992 työttömien osuus oli 2 % väestöstä (maailman mittakaavassa sijalla 13).[1]