Kirjeshakki

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Pääasiassa lähteetöntä, osin mielipiteitä

Kirjeshakissa käytettävä postikortti

Kirjeshakki on shakin pelimuoto, jossa pelaajat sijaitsevat pääsääntöisesti fyysisesti eri paikoissa. Toinen leimallinen piirre kirjeshakille on pitkät miettimisajat, joita mitataan päivissä. Tyypillisimmillään miettimisaika on 50 päivää kymmentä siirtoa kohden tai joitakin variantteja tästä. Kirjeshakkia pelataan esimerkiksi postikorteilla, sähköpostilla tai muuten internetin välityksellä.[1]

Kirjeshakin historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjeshakki on peli, jota on omana shakin lajinaan pelattu yli tuhat vuotta. Ensimmäisenä epävirallisena kirjeshakkiotteluna pidetään Bysantin keisari Nikeforoksen (760–811) Bagdadin kalifin Harun al-Rašidin (763–809) välistä ottelua 800-luvulla.[1]

Lontoon ja Edinburghin välistä ottelua vuonna 1824 pidetään ensimmäisenä "virallisena" kirjeshakkiotteluna, vaikkakin jo vuonna 1804 pelattiin Hollannissa kirjepeli, jonka siirrot ovat tallella (ICCF Gold). Uuden mantereen ensimmäinen tunnettu ja dokumentoitu kirjeshakkipeli on pelattu Yhdysvalloissa New Yorkin shakkikerhon ja Washingtonin shakkikerhon kesken 1800-luvun alkupuolella. Pelin muistiinpanot löydettiin arkiston kätköistä lähes kaksi vuosisataa myöhemmin.

Suomen ensimmäinen kirjeshakkiottelu pelattiin 1. maaliskuuta 1889 Helsingin Shakkiklubin turnauksessa (Backmansson – Öhquist, englantilainen avaus 11 siirtoa 0–1). Ensimmäinen suomalainen joukkueottelu oli 16. lokakuuta 1890 aloitettu Helsingin Shakkiklubin ja Tarton Shakkiklubin välinen kamppailu.[2] Ensimmäinen sanomalehden välityksellä pelattava peli oli Uuden Suomen kirjepeliturnaus vuonna 1924. Sen voitti Paavo Lihtonen, ja hyvin nuori Eero Böök korotettiin turnauksen perusteella kolmanteen luokkaan. Kilpailutoiminta vilkastui nopeasti ja toisen maailmansodan aikana rintamalla järjestettiin useita turnauksia. Ensimmäiset säännölliset turnaukset alkoivat 1950-luvulla Suomen Shakin ja Suomen Shakkiliiton järjestäminä. Järjestäytynyt toiminta alkoi, kun Suomen Kirjeshakkiliitto perustettiin vuonna 1961. Samana vuonna ilmestyi liiton jäsenlehti Kirjeshakki, aluksi nimellä Tiedonantolehti.

Vuonna 2011 kirjeshakin maailmanmestaruuden voitti suomalainen Pertti Lehikoinen.[3][4]

Kirjeshakin organisaatiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisellä tasolla kirjeshakin katto-organisaationa toimii Kansainvälinen kirjeshakkiliitto ICCF (engl. International Correspondence Chess Federation). ICCF määrittää turnaussäännöt, järjestää turnauksia, luokittelee pelaajat ja myöntää kirjeshakkiin liittyviä titteleitä aina maailman mestarista lähtien.

Suomen Kirjeshakkiliitto ry on ICCF:n jäsenorganisaatio ja toimii kansallisella tasolla vastaavissa tehtävissä. Suomen Kirjeshakkiliitto ry on myös Suomen Keskusshakkiliiton jäsenorganisaatio. ICCF:n samoin kuin Suomen Kirjeshakkiliiton piirissä pelattavissa turnauksissa pelataan omalla nimellä. Internetin piiristä löytyy useita pelialustan tarjoavia palvelimia, joiden leimallinen piirre on, että siellä pelataan nimimerkkien suojassa.

Kirjeshakin siirtotapa muuttuu internetpohjaiseksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjeshakkipelaaminen on kokenut suuria mullistuksia 1990-luvulla ja varsinkin 2000-luvulle siirryttäessä. Tietokoneiden yleistyminen ja sähköposti olivat ensimmäisiä merkittäviä mullistavia seikkoja. Postikorteilla pelaamisesta siirryttiin sähköpostipelaamiseen. Tähän liittyi kuitenkin omia ongelmiaan lähinnä sähköpostien ”katoamisen” muodossa ja siitä johtuvia pelaajien keskinäisiä erimielisyyksiä. Sähköpostipelaaminen jäi varsin lyhytaikaiseksi välivaiheeksi ennen kuin siirryttiin internetin avustuksella niin sanottuun palvelinpelaamiseen. Pelimuotona tämä on lyönyt itsensä läpi ja vakiinnuttanut asemansa varsin lyhyessä ajassa. Pelimuodossa siirrot tehdään internetin välityksellä järjestävän organisaation pelialustalle eli palvelimelle. Pelimuodon etuina on siirtojen välittämisen vaivattomuus, pelipöytäkirjojen automaattinen ylläpito ja miettimisaikojen automaattinen laskenta, eikä myöskään pelaajien keskinäisiä erimielisyyksiä tehdyistä siirroista tai miettimisajoista esiinny.

Myös suomalainen kirjeshakki on siirtynyt internetpohjaiseen pelimuotoon vuosien 2003–2004 aikoihin. Pelialustana käytetään ICCF:n tarjoamaa palvelinta. Lähes kaikki turnaustoiminta on siirtynyt palvelinpohjaiseksi. Tosin vielä on niitä, jotka haluavat harrastaa kirjeshakkia nimensä mukaisesti postikorteilla tai kirjeillä. Heille Suomen Kirjeshakkiliitto ry järjestää omia turnauksiaan, jopa Suomen-mestaruustasolla saakka varsinkin senioripuolella. Samoin ICCF:n piirissä pyörii joitakin postiturnauksia.

Kirjeshakki ja tietokoneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
Tarkennus: sisältää mielipiteitä ja ei-tietosanakirjamaista tekstiä ilman lähteitä

Tietokoneet ja internet toivat kirjeshakin harrastajille uuden, nopeamman vaihtoehdon toteuttaa harrastustaan. Uuden pelitavan seurauksena kirjeshakki on kokenut muutoksia muun muassa pelialustansa ja siirtotapojensa muodossa. Tietokoneet, tietokannat ja shakkiohjelmat ovat mullistaneet myös itse pelaamisen. Shakkiin liittyvät avausteoriat ovat myös siirtyneet sähköiseen muotoon ja ovat helposti lähes täydellisinä avauskirjastoina käytettävissä. Nämä päivittyvät aina uusien pelien tai avausuutuuksien synnyttyä.

Itse kirjeshakkipelaamiseen ehkä eniten vaikuttanut seikka on shakkiohjelmien synty ja kehittyminen. Yksi myydymmistä[5] menneen ajan ohjelmista oli Chessmaster-sarjan shakkiohjelmat, jota seurasivat Fritz, Shredder, Junior, Naum, Zappa, Rybka, jne. Ohjelmia on varsin lukuisia ja hyvinkin eri tasoisia. Keväällä 2010 ohjelmien joukkoon tuli uusi tulokas Stockfish. Stockfish on ilmainen avoimen lähdekoodin ohjelmisto, ja on yksi maailman vahvimmista shakkitietokoneista voittaen monia tietokoneshakin maailmanmestaruuksia.[6] Ohjelmiston kehittäjäryhmään kuuluu myös suomalainen Joona Kiiski.[7]

Nalimovin loppupelitaulukoissa pelin absoluuttinen lopputulos on tietokoneiden avustuksella laskettu ja taulukoitu. Taulukot käsittävät ne tilanteet, joissa pelilaudalla on enintään kuusi nappulaa niiden sijainnista tai tyypistä riippumatta. Kuninkaat lasketaan mukaan tähän lukumäärään. Taulukoita voi käyttää ilmaiseksi useissakin internetosoitteissa, tai ne voi hankkia omalle tietokoneelle verkkokaupasta.

Tietokoneohjelmien käytön suhteen kirjeshakissa maailma jakaantuu. On pelialustan pitäjiä, jotka kieltävät avustavien ohjelmien käytön. Toiseksi on alustoja (palvelimia), jotka sallivat sen, mutta käytetty ohjelma on kerrottava vastustajalle. Kolmanneksi on pelialustoja, jotka pitävät ohjelmien käyttöä moraalisesti arveluttavana, mutta eivät sitä suoranaisesti kiellä ja neljänneksi on alustoja, joissa ohjelmien käyttö on sallittua.

ICCF:n samoin kuin Suomen Kirjeshakkiliitto ry:n järjestämissä turnauksissa tietokoneohjelmat kaikkine tietokantoineen ja aputaulukoineen ovat sallittuja, mutta ihmisten käyttäminen neuvonantajana siirtoja mietittäessä on kiellettyä.

Tietokoneohjelmat shakin pelaajina ovat kehittyneet tasolle, jossa ne ovat vähintäänkin mestaritasoa. Parhaat pelitulokset kirjeshakissa saavutetaan kuitenkin ei pelaamalla pelkästään ohjelmalla eikä pelaamalla pelkästään ihmisaivoilla vaan näiden kahden yhdistelmällä. Huippupelaajat pärjäävät vielä pelkälle koneelle, mutta ovat vaikeuksissa ihmisen ja koneen yhdistelmälle eli kentaurille. Kentauri on terminä vakiintunut tarkoittamaan shakinpelaajaa, joka pelaa kirjeshakkia tietokoneavusteisesti. Kentaurin rooli shakinharrastajana tulee entisestään korostumaan Stockfishin kaltaisten avoimen lähdekoodin ohjelmien myötä. Tällaiset tuotteet varsinkin suurmestareiden käsissä tulevat nostamaan kirjeshakin pelaamisen laadullista tasoa entisestään.

Kirjeshakki tieteellisen tutkimuksen kohteena

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjeshakki on ollut myös tieteellisen tutkimustoiminnan kohteena. Chess Mailin päätoimittaja Tim Harding väitteli vuonna 2009 tohtoriksi aiheenaan "kirjeshakki Britanniassa ja Irlannissa 1824–1914".[8]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harry Golombek: Golombek's Encyclopedia of Chess. Crown Publishers, 1977

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Correspondence Chess billwall.phpwebhosting.com. Viitattu 22.10.2021.
  2. ↑ SKL/ historiaa www.shakki.net. Viitattu 22.10.2021.
  3. ↑ Pekka Karvonen, Mestarin shakkipeli kestää tuhat tuntia, Helsingin Sanomat 5.5.2011 sivu 7
  4. ↑ HS: Mestarin shakkipeli kestää tuhat tuntia ShakkiNet. Viitattu 23.10.2012
  5. ↑ chess.com/Chessmaster chess.com. Viitattu 08.03.2022.
  6. ↑ TCEC/Top Chess Engine Championship tcec-chess.com. Viitattu 08.03.2022.
  7. ↑ Stockfish's tuning method - TalkChess.com www.talkchess.com. Viitattu 22.10.2021.
  8. ↑ http://library.catalogue.tcd.ie/record=b14064758~S7

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]