Kirjoleukaperhonen | |
---|---|
parittelu |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Zeugloptera |
Yläheimo: | Micropterigoidea |
Heimo: | Leukaperhoset Micropterigidae |
Suku: | Leukaset Micropterix |
Laji: | aureatella |
Kaksiosainen nimi | |
Micropterix aureatella |
|
Katso myös | |
Kirjoleukaperhonen Wikispeciesissä |
Kirjoleukaperhonen (Micropterix aureatella) on erittäin yleinen ja Suomessa laajalle levinnyt pieni perhoslaji. Se kuuluu hyvin alkeelliseen leukaperhosten heimoon.
Kirjoleukaperhonen on helposti tunnistettava perhonen. Etusiipien pohjaväri on punertavan violetti, ja siivet ovat kauttaaltaan voimakkaan metallinkiiltoiset. Siiven poikki kulkee kaksi leveää kullankeltaista poikkivyötä, ja siiven kärkiosassa on kullankeltainen laikku, joka ei ulotu siiven ulkosyrjään. Takasiivet ovat harmaanruskeat ja etenkin kärjestään violetinhohtoiset. Ruumis on harmaa, mutta päälaella on keltaisia karvamaisia suomuja jotka antavat perhoselle pörröisen ulkoasun. Siipiväli on 8–11 mm.[1][2]
Lajia tavataan koko palearktisella alueella.[3] Suomessa kirjoleukaperhonen on heimonsa laajimmin levinnyt laji, ja sitä tavataan jokseenkin koko maassa pohjoisinta Lappia myöten. Perhosia tavataan touko-kesäkuun vaihteesta heinäkuun puoleenväliin.[4]
Kirjoleukaperhonen elää kosteissa kuusimetsissä ja soilla. Laji on päiväaktiivinen, ja aikuiset perhoset käyvät aterioimassa etenkin sarojen (Carex) kukinnoissa, joiden siitepölyä ne syövät purevien suuosiensa avulla. Parveilulento, jonka aikana perhosia voi olla hyvin runsaasti, tapahtuu iltapäivän ja alkuillan aikana.[3]
Toukka- ja kotelovaiheet ovat tuntemattomat.[3]
Toukan ravintoa ei tunneta.