Kirsikkakirva | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Nivelkärsäiset Hemiptera |
Alalahko: | Kirvansukuiset Sternorrhyncha |
Yläheimo: | Aphidoidea |
Heimo: | Kirvat Aphididae |
Alaheimo: | Putkikirvat Aphidinae |
Tribus: | Macrosiphini |
Suku: | Myzus |
Laji: | cerasi |
Kaksiosainen nimi | |
Myzus cerasi |
|
Katso myös | |
Kirsikkakirva (Myzus cerasi) on tuholaisena tunnettu kirvoihin kuuluva hyönteinen. Se on aikuisena kiiltävä, hyvin musta tai tummanruskea ja sen tuntosarvien tyvet ja reidet ovat vaaleat. Siivettömän aikuisen kirsikkakirvan koko on 1,8–2,6 mm. Kirsikkakirva imee vuosikasvainten kärjessä kasvavia lehtiä aiheuttaen lehtien käpristymistä ja runsasta mesikastetta. Lehdet käpertyvät epämuotoiselle rullalle.
Kirsikkakirvaa esiintyy laajasti eri puolilla maapalloa.
Kirsikkakirva voi pysytellä koko kesän kirsikan ja muiden tuomien suvun kasvien kuten hapankirsikan (Prunus cerasus) lehdillä, mutta voi myös siirtyä keskikesällä toisille isäntäkasveille, joita ovat matarat, silmäruohot ja tädykkeet.
Kirsikkakirvan talvehtineista munista kuoriutuu kesän alussa siivetön sukupolvi, joka synnyttää siivellisen sukupolven. Syksyllä syntyvät siivelliset naaraat munivat kirsikkapuiden oksistoon, jossa munat talvehtivat. Kirsikkakirva voi levittää kasvien virustauteja.
Lajin kromosomiluku 2n=10.
Kirsikkakirvan saalistajia luonnossa ovat ainakin seuraavat lajit: kaksipistepirkko (Adalia bipunctata), Aphidoletes aphidimyza, Aphidoletes urticariae, hietaharsokorento (Chrysopa abbreviata), Coccinella transversalis, Cycloneda polita, pienlaikkukirvari (Eupeodes corollae), Harmonia conformis ja Hippodamia 5-signata ambigua.[2]