Kissankidat
| Kissankidat | |
|---|---|
 Pikkukissankita Chaenorhinum minus |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Asteridit |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Ratamokasvit Plantaginaceae |
| Tribus: | Antirrhineae |
| Suku: |
Kissankidat Chaenorhinum (DC.) Rchb. |
| Katso myös | |
Kissankidat (Chaenorhinum) on kasvisuku ratamokasvien heimossa. Siihen kuuluu 27 lajia yksi- ja monivuotisia ruohoja.[1] Niitä esiintyy erityisesti Välimeren alueella ja Turkissa.[2] Kissankitalajeista kesä-, pikku- ja meiramikissankitaa viljellään koristekasvina.[3] Pikkukissankita esiintyy luonnonkasvina Pohjoismaissa ja Suomessakin.[4]
Lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- kesäkissankita (Chaenorhinum glareosum)
- pikkukissankita eli kissankita (Chaenorhinum minus)
- meiramikissankita (Chaenorhinum origanifolium)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Govaerts, R. et al.: Chaenorhinum (DC.) Rchb. Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 16.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Den virtuella floran: Småsporrar Chaenorhinum (DC.) Rchb. (ruotsiksi)
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 537. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1