Klysma | |
---|---|
Κλύσμα | |
Sijainti | |
![]() ![]() Klysma |
|
Koordinaatit | |
Valtio | Egypti |
Paikkakunta | Qulzum (Kum el-Qolzum), Suez, Al-Suwais |
Historia | |
Tyyppi | kaupunki |
Kulttuuri | antiikki |
Valtakunta |
Rooman valtakunta Bysantin valtakunta |
Alue | Egypti |
Klysma (m.kreik. Κλύσμα; lat. Clysma, Clysmo, Ovilio; kopt. Ⲕⲗⲟⲩⲥⲙⲁ) oli antiikin aikainen kaupunki Egyptissä. Se sijaitsi Punaisenmeren rannalla lähellä nykyistä Suezin kaupunkia.[1][2][3][4]
Klysma oli satamakaupunki, ja yksi Egyptin puolisen Punaisenmeren satamista Bereniken ja Myos Hormoksen ohella. Eusebios Kesarealainen kutsui samalla nimellä koko Heroopoliinlahtea eli nykyistä Suezinlahtea.[1][5]
Klysman tiedetään olleen olemassa roomalaiselta kaudelta keisari Trajanuksen ajasta lähtien,[6] ja se mahdollisesti perustettiin tuolloin. Antiikin lähteet mainitsevat kaupungin vain lyhyesti. Varhaisimmat maininnat ovat Klaudios Ptolemaiokselta, joka käytti siitä nimitystä Klysma frūrion eli ”Klysman linnoitus”, sekä Lukianokselta.[6] Tabula Peutingerianassa kaupunki esiintyy nimellä Clysmo ja Itinerarium Antonini Augustissa nimillä Clysma ja Clisma.[3] 300-luvun lopulla kaupungin mainitsee sen kautta matkannut Egeria. Samoihin aikoihin kaupungin lähistö toimi munkkilaisuuden keskuksena.[6]
Myöhäisellä roomalaisella kaudella kaupunki kuului Augustamnica secundan provinssiin. Varhaisella kristillisellä kaudella kaupunki oli Leontopoliin metropoliitan alainen piispanistuin.[7] Sen piispa Stefanos mainitaan Konstantinopolin toisen kirkolliskokouksen (553) osanottajien joukossa.[6] Nykyisin Klysma on katolisen kirkon titulaaripiispan istuin.[7]
Kaupungin merkitys kasvoi satama- ja kauppapaikkana varhaisella bysanttilaisella kaudella 500-luvulla. Se toimi satamana Intian suuntaan, mukaan lukien eteläinen Punainenmeri ja Adeninlahti, jotka luettiin myöhäisantiikin aikana saman termin alle.[6][8] Kaupunki oli myös uskonnollinen keskus, jonka kautta kulki paljon pyhiinvaeltajia. Näille esiteltiin paikkaa, jossa israelilaiset olivat ylittäneet Punaisenmeren. Monet olivat menossa Siinainvuorelle.[6] Arabiajalla paikan nimi muuntui muotoon al-Kulzum (al-Qulzum).[4][6][9]
Klysman arkeologiset kaivaukset tehtiin vuosina 1930–1932 Bernard Bruyèren johdolla.[8]
Kirjallisten lähteiden perusteella Klysmassa tiedetään olleen 500-luvulla muun muassa basilikakirkko sekä lukuisia muita kirkkoja. Basilikassa sanotaan olleen 18 erämaaisän pyhäinjäännökset.[6] Kaivauksissa Klysmasta ei tehty erityisiä arkeologisia löytöjä ainakaan sen satamakaupunkihistoriaan liittyen.[8]