Kobolttibromidi

Kobolttibromidi
Tunnisteet
CAS-numero 7789-43-7
PubChem CID 24610
Ominaisuudet
Molekyylikaava CoBr2
Moolimassa 218,73
Ulkomuoto Vihreä kiteinen aine
Sulamispiste 678 °C[1]
Tiheys 4,91 g/cm3[1]
Liukoisuus veteen 1,12 kg/l (20 °C)[1]

Kobolttibromidi (CoBr2) on koboltti- ja bromidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää katalyyttinä orgaanisen kemian synteeseissä ja kosteusindikaattorina.

Ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoneenlämpötilassa kobolttibromidi on vihreää kiteistä ainetta, joka on hygroskooppista. Yhdisteellä on kidevedelliset di- ja heksahydraatit (CoBr2·2 H2O ja CoBr2·6 H2O), jotka ovat väriltään violetteja. Kidevesi poistuu rakenteesta kuumentaessa asteittain ja kidevedetöntä yhdistettä muodostuu 130 °C:n lämpötilassa. Kobolttibromidi liukenee erittäin hyvin veteen ja eräisiin orgaanisiin liuottimiin kuten alkoholeihin ja dietyylieetteriin.[1][2][3]

Valmistus ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kobolttibromidia valmistetaan kuumentamalla koboltin ja bromin seosta tai neutraloimalla kobolttihydroksidia tai -karbonaattia vetybromidilla.[3]

Co + Br2 → CoBr2
Co(OH)2 + 2 HBr → CoBr2 + 2 H2O

Kobolttibromidia käytetään katalyyttinä orgaanisen kemian synteeseissä ja kobolttimangaanibromidikatalyytin valmistukseen. Sitä käytetään myös kosteusindikaattorina, koska sen kidevedetön ja kidevedellinen muoto ovat eriväriset.[2][3][4][5]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Dale L. Perry,Sidney L. Phillips: Handbook of inorganic compounds, s. 125. CRC Press, 1995. ISBN 9780849386718 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.5.2020). (englanniksi)
  2. ↑ a b Christopher G. Morris: Academic Press dictionary of science and technology, s. 455. Academic Press, 1992. ISBN 978-0-12-200400-1 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.5.2020). (englanniksi)
  3. ↑ a b c Robert A. Lewis: Hawley's Condensed Chemical Dictionary, s. 350. John Wiley & Sons, 2016. ISBN 9781119267843 (englanniksi)
  4. ↑ H. Wayne Richardson: Cobalt compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003.
  5. ↑ R. Frim & S. D. Ukeles: Bromine, Inorganic Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2011.