Kodinturvajoukot ovat eri aikoina eri maissa perustettuja vaihtelevia sotilaallisia organisaatioita.
Kodinturvajoukoissa harjoitellaan sodan varalta. Kodinturvajoukot auttavat viranomaisia myös rauhan aikana esimerkiksi suuronnettomuuden tai tulvan aikana ja huolehtivat evakuoinnista, vartioinnista ja huollosta.[1]
Suomessa ei ole kodinturvajoukkoja. Jotkut armeijan sodanaikaisen vahvuuden pienentämisestä huolestuneet reserviläiset ovat ehdottaneet jopa 100 000 hengen vahvuisia kodinturvajoukkoja armeijan avuksi. Puolustusvoimat suhtautuu kielteisesti sotilaallisen voimankäytön oikeuden antamiseen armeijan ulkopuoliselle järjestölle.[2][3] Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on ehdottanut Suomeen poliisin tukena toimivia kodinturvajoukkoja. Hänen mukaansa joukkoja tarvittaisiin erityisesti haja-asutusalueilla, jonne poliisin tuleminen kestää usein liian kauan.[4] Entinen puolustusministeri Jussi Niinistö sanoo, että Suomessa on kodinturvakonseptin kokoinen aukko esittäessään näkemyksen Suojeluskunnasta Ruotsin kodinturvajoukkoihin verrattavana vapaaehtoisjärjestönä.[5] Vapaaehtoisuus oli rajallinen, eli vaarana oli työpaikan menetys, ellei kuulunut. Lisäksi järjestö oli hyvin politisoitunut.[6]
Muissa Pohjoismaissa ja Virossa kodinturvajoukot ovat osa puolustusvoimia. Niiden toiminta, varustus ja koulutus ovat nykyaikaisia, ja ne ovat nopean toiminnan joukkoja.[1] Ruotsin puolustus muodostuu nykyisin ammattiarmeijasta ja kodinturvajoukoista.[7]
Suomen suojelijat (Suomen sotilas -lehden pääkirjoitus 7.10.2014}