Kodisjoki

Kodisjoki
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Rauma

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°01′34″N, 021°41′20″E
Lääni Länsi-Suomi
Maakunta Satakunnan maakunta
Kuntanumero 266
Hallinnollinen keskus Kodisjoen kirkonkylä
Perustettu 1896
– emäpitäjä Laitila
Liitetty 2007
– liitoskunnat Rauma
Kodisjoki
– syntynyt kunta Rauma
Pinta-ala 42,83 km²  [1]
(2006)
– maa 41,16 km²
– sisävesi 1,67 km²
Väkiluku 522  [2]
(31.12.2006)
– väestötiheys 12,76 as./km²

Kodisjoki on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnassa. Kunnassa asui 2000-luvun alussa hieman yli 500 henkeä, joten se oli Manner-Suomen (pl. Ahvenanmaa ja Turun saaristo) pienin kunta. Kodisjoen kunta perustettiin vuonna 1896. Sitä ennen se oli Laitilan kylä.

Kodisjoen vanha saarnahuone valmistui todennäköisesti jonain vuosista 1777, 1778 tai 1779. Dokumentit eivät ole säilyneet tuolta ajalta, joten tarkkaa valmistumisvuotta ei kyetä määrittämään. Nykyinen Kodisjoen kirkko vihittiin käyttöön 6. marraskuuta 1906.

Maaliskuussa 2006 Kodisjoen ja Rauman kunnanvaltuustot hyväksyivät kuntaliitosehdotuksen, joka astui voimaan 1. tammikuuta 2007. Tällöin Kodisjoen kunta lakkautettiin, ja se siirtyi osaksi Rauman kaupunkia. Kodisjoen viimeinen kunnanjohtaja oli Ritva-Liisa Korpela. Kodisjoki oli yksi harvoja Suomen kuntia, joilta puuttui oma evankelis-luterilainen seurakunta. Kodisjoki kuului saarnahuonekuntana pitkään (ainoana Suomessa) Laitilan seurakunnan alaisuuteen, mutta kuntaliitoksessa siitä tuli osa Rauman seurakuntaa.

Kodisjoen entisen kunnan alueella on muutamia järviä, joista suurin on Otajärvi. Kunnan alueella kulkee myös monihaarainen Kodisjoki, joka laskee Otajärveen. Joki parantaa huomattavasti peltojen viljelykelpoisuutta.[3]

Nimi Kodisjoki pohjautuu lounaismurteissa ja Ala-Satakunnan murteissa tunnettuun murresanaan kodis (gen. kodiksen) tai kodiksin (gen. kodiksimen), jotka ovat johdoksia sanasta koti ja tarkoittavat 'kotitaloa' tai 'kotitonttia'. [4] Nimeä on kansanetymologisesti selitetty myös tarinalla, jonka mukaan kun ensimmäiset asukkaat saapuivat Kodisjoen rannoille, he sanoivat "Kori joki" (= kaunis paikka).[5] Tämä perustuu paikkakunnan nimen myöhempään paikalliseen ääntämykseen Korisjoki.

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahteri, Heinilä, Isopuoli, Kodisjoki (kirkonkylä), Sahankulma, Saluksenkulma, Vuorela, Ylöjänpää

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kodisjoen alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Kodisjoen murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Rauman alaryhmään.[6]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kodisjoen pitäjäruoiksi valittiin 1980-luvulla läskisoosi ja ruismarjapuuro.[7]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain 1.1.2006 Maanmittauslaitos. Viitattu 4.1.2010.[vanhentunut linkki]
  2. ↑ Väkiluku kunnittain ja suuruusjärjestyksessä 31.12.2006 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  3. ↑ Tarmio, Hannu & Papunen, Pentti: Suomenmaa, Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1970.
  4. ↑ Paikkala, Sirkka et al. (toim.) 2019: Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 2022-08-11.
  5. ↑ Kyläinfo - Kodisjoen kyläyhdistys kodisjoki.fi. Viitattu 14.5.2023.
  6. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  7. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 21. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Kansalliset
Henkilöt
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.