Koivuhangokas

Koivuhangokas
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Nirkot Notodontidae
Alaheimo: Aitonirkot Notodontinae
Suku: Furcula
Laji: bicuspis
Kaksiosainen nimi

Furcula bicuspis
(Borkhausen, 1790)

Katso myös

  Koivuhangokas Wikispeciesissä
  Koivuhangokas Commonsissa

Koivuhangokas (Furcula bicuspis) on melko yleinen alkukesän yöperhoslaji.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koivuhangokas muistuttaa pajuhangokasta (Furcula furcula) sekä haapahangokasta (Furcula bifida), mutta on väritykseltään näitä valkoisempi ja kuvioinniltaan kontrastisempi. Siipien pohjaväri on puhtaan valkoinen. Etusiiven keskellä on leveä, tummanharmaa vyö, joka kapenee keskiosassaan tiimalasimaisesti. Vyön ja siiven ulkoreunan välissä kulkee kolme aaltoilevaa, mustaa poikkijuovaa ja siiven kärkiosan etureunassa on kolmiomainen, tummanharmaa laikku. Takasiivissä on leveä, sameareunainen vaaleanruskea kaarivyö sekä samea keskipilkku. Sekä etu- että takasiipien ulkoreunassa siipisuonten väleissä on mustanruskeat täplät. Keskiruumis on valkoinen, selkäpuolelta laajalti tumma ja takaruumis valkoisen ja tummanharmaan poikkiraidallinen. Siipiväli 33–40 mm.[2][3][4]

Toukka on täysikasvuisena 35–40 mm pitkä ja yleisväriltään vihreä. Toukan etupäässä sen selkäpuolella on kolmiomainen punaruskea laikku, joka päättyy selässä olevaan kyhmyyn. Takaosasta toukan selkäpuoli on laajalti punaruskea ja peräpäässä on kaksi pitkää uloketta. Pää on ruskea ja sen molemmin puolin on mustat laikut. Erotuksena paju- ja haapahangokkaan toukista selän punaruskeat alueet eivät koivuhangokkaalla yleensä kosketa toisiaan.[5][4]

Levinneisyys ja lentoaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin levinneisyys kattaa Euroopan ja ulottuu idässä aina Kiinaan saakka.[6] Suomessa koivuhangokasta tavataan etelärannikolta aina Lappiin asti, joskin Keski-Suomea pohjoisempana havainnot harvinaistuvat selvästi. Perhoset ovat lennossa yhtenä sukupolvena toukokuun loppupuolelta kesäkuun lopulle.[7] Lennon huippu lienee juhannuksen aikoihin, mutta valoisat kesäyöt vaikeuttavat valopyyntiä ja sitä kautta yksiömäärien havainnointia.[8]

Elinympäristö ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koivuhangokkaan voi tavata lähes kaikkialla koivuja kasvavilla paikoilla, erityisesti lehti- ja sekametsissä. Esiintymiseltään se on kuitenkin paikkauskollinen ja perhosia tavataan yleensä vain yksitellen. Päivisin puiden rungoilla suojavärinsä turvin lepäävät perhoset aloittavat muutaman tunnin illassa kestävän lentonsa vasta illan hämärryttyä tarpeeksi. Koiraat lentävät valolle, mutta vasta melko myöhään illalla. Naaraita valolle tulevista yksilöistä on vain noin 5 %.[4]

Parittelu kestää koko yön ja naaras aloittaa munimisen seuraavana iltana. Naaras tuottaa yhteensä 75–120 munaa, jotka se laskee lehtien yläpinnoille, ilmeisesti lähinnä latvustoihin. Toukat elävät yksitellen ja oleskelevat usein auringonpaisteessa lehtien yläpinnoilla piilottelematta. Toukka koteloituu puun rungolle tai oksalle varsin kovapintaisen ja hyvin naamioidun kotelokopan sisään. Koteloituminen tapahtuu usein etelänpuoleiselle pinnalle. Kotelo talvehtii usein kahdesti.[4]

Ravintokasvi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää koivuilla (Betula) ja lepillä (Alnus).[4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Koivuhangokas – Furcula bicuspis Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. ↑ Svenska fjärilar (ruotsiksi)
  3. ↑ UK Moths (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. Uppsala: ArtDatabanken, SLU, 2007. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 277‐278
  5. ↑ toukka (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Norges sommerfugler (Arkistoitu – Internet Archive) (norjaksi)
  7. ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]
  8. ↑ Suomen perhostutkijain seura: koivuhangokas (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]