Koivuhapero | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Sienet Fungi |
Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
Lahko: | Russulales |
Heimo: | Haperot ja rouskut Russulaceae |
Suku: | Haperot Russula |
Laji: | aeruginea |
Kaksiosainen nimi | |
Euroopan maat, joissa lajia tavataan |
|
Katso myös | |
Koivuhapero (Russula aeruginea) on vihreälakkinen haperolaji ja erinomainen ruokasieni.[3]
Koivuhaperon 4–12 senttimetriä leveä lakki on oliivinvihreä ja reunasta haalistuva. Nuorena se on kupera, mutta vanhemmiten kuopalla. Heltat ovat tiheät, tasatyviset ja nuorena valkoiset, mutta myöhemmin vaaleankellertävät ja ruskealaikkuiset. Sienen 4–10 senttimetriä pitkä jalka on valkoinen, varsinkin tyvestä ruskealaikkuinen, renkaaton ja tasapaksu. Malto on valkoista ja haurasta, vioittuneihin kohtiin ilmestyy ruosteenruskeita laikkuja. Koivuhaperolla ei ole erityistä tuoksua.[3]
Koivuhaperoa muistuttavia lajeja ovat esimerkiksi toiset vihertävät haperot[3] kuten kyyhkyhapero ja sillihapero, mutta koivuhapero muistuttaa myös erehdyttävästi tappavan myrkyllistä kavalakärpässientä. Kavalakärpässienen jalassa on ohut, usein repeytynyt rengas, ja sen jalan tyvi on turvonnut ja tupellinen, toisin kuin koivuhaperolla. Kavalakärpässienen heltat ovat pysyvästi täysin valkoiset, mutta koivuhaperolla ne ovat usein lievästi kellertävät. Kavalakärpässieni kasvaa Suomessa vain lounaisrannikolla, Turun saaristossa ja Ahvenanmaalla.lähde?
Koivuhapero on hyvin yleinen koko Suomessa. Se on koivun ja kuusen juurisieni, jota tavataan koivikoissa, kuusikoissa, sekametsissä, puistoissa, polkujen varsilla ja hakamailla. Kasvuaika on kesäkuusta lokakuuhun.[3]
Koivuhapero on erinomainen, miedon makuinen ruokasieni.[3] Se ei vaadi ryöppäystä. Se voidaan säilöä kuivaamalla ja pakastamalla. Varsinkin nuorten sienten helttojen maku saattaa olla vähän kirpeä,[3] mutta kirpeys katoaa kypsennettäessä.