Koivulovimittari
| Koivulovimittari | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: | Mittarit Geometridae |
| Alaheimo: | Lovimittarit Ennominae |
| Suku: | Ennomos |
| Laji: | autumnarius |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Ennomos autumnarius |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Koivulovimittari (Ennomos autumnarius) on melko yleinen loppukesän ja alkusyksyn mittariperhonen.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etusiivet ovat pienten tummien pisteiden kirjomat, kellanruskeat ja ulkoreunaltaan selvästi tummemmat. Siipien poikki kulkee kaksi pienistä, osin yhteensulautuneista pisteistä muodostuvaa tummaa poikkijuovaa. Juovien väliin jäävä alue kapenee huomattavasti siiven takaosaa kohti. Poikkiviirujen välissä on tummanruskea, rengasmainen täplä. Takasiivissä ei ole yläpinnalla huomattavaa kuviointia, mutta ulkoreunan tuntumasta ne ovat usein tiheäpisteiset. Siipien ulkoreuna on sukulaislajien tapaan mutkitteleva. Koivulovimittari on Ennomos-suvun melko samannäköisistä perhoslajeista selvästi suurin, sillä siipiväli on 41–54 mm.[1][2][3]
Samannäköisiä lajeja ovat etenkin leppälovimittari (Ennomos alniarius) ja tammilovimittari (Ennomos erosarius).
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esiintymisalue ulottuu Keski-Euroopasta Aasian poikki Japaniin.[3] Koivulovimittari on Suomessa etelään painottunut sisämaalaji[3]. Sitä tavataan silti Etelä-Lappiin saakka, joskin levinneisyys on pohjoisessa painottunut länteen. Perhonen lentää elokuun alusta syyskuun lopulle.[4]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehti- ja sekametsissä viihtyvä perhonen, jonka voi tavata myös puistoista ja puutarhoista. Perhoset alkavat lentää hämärän laskeuduttua ja naaraita tulee valojen luokse jo illalla. Koiraat kiinnostuvat valoista yleensä vasta aamuyön tunteina. Päivisin perhonen lepää siivet yläviistossa teeskennellen kuollutta lehteä. Munat talvehtivat.[3]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukka elää useilla eri lehtipuilla, etenkin koivuilla (Betula).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/e/ennomos_autumnaria.html
- ↑ http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=1911
- ↑ a b c d Mikkola K, Jalas I, Peltonen O. 1989. Suomen perhoset. Mittarit 2. Recallmed Oy. Suomen Perhostutkijain Seura. Hangon Kirjapaino. ISBN 951-9221-23-9
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Geometridae/Ennomos/autumnarius/Ennomos%20autumnarius.htm[vanhentunut linkki]