Kolari

Tämä artikkeli kertoo Suomen kunnasta. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Kolari

vaakuna

sijainti

Sijainti 67°19′50″N, 023°46′40″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta
Kuntanumero 273
Hallinnollinen keskus Sieppijärvi (–1980)
Kolarin kirkonkylä (1980–)
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 2 617,74 km²
32:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 2 559,29 km²
– sisävesi 58,45 km²
Väkiluku 3 958
194:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 1,55 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,2 %
– 15–64-v. 57,6 %
– yli 64-v. 27,1 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 96,9 %
– ruotsinkielisiä 0,6 %
– saamenkielisiä 0,1 %
– muut 2,3 %
Kunnallisvero 7,90 %
257:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Hannu Haapala[6]
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Muut
 • Kesk.
 • Vas.
 • SDP
11
5
4
1
www.kolari.fi
Kolarinsaaren kirkko valmistui 1818.
Kolarin kunnantalo.

Kolari on Suomen kunta, joka sijaitsee Länsi-Lapissa, Ruotsin rajalla, Tornionjoen ja Muonionjoen varrella, Lapin maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 3 958 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 2 617,74 km², josta 58,45 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,55 asukasta/km².

Kolari oli aiemmin tunnettu kaivoksistaan, nykyisin tärkein elinkeino on matkailu, etenkin Ylläksen hiihtokeskus. Kolarissa on Suomen pohjoisin rautatieasema.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yllästunturi.

Kunnan länsiosa on melko tasaista ja runsassoista maastoa, itäosissa on korkea vaarajakso, joka huipentuu kunnan koilliskulmassa Yllästunturiin (719 m)[8]. Kolari kuuluu Pohjanmaan historialliseen maakuntaan, mutta on sanottu, että se muistuttaa maisemaltaan Lappia.[9] Kirkonkylän eteläpuolella on laaja Suur-Teuravuoman suoalue, joka on valtaosin suojeltu, mutta osa on ojitettu metsä- ja maatalouskäyttöön sekä turvesuoksi.

Kunnan alueella kokonaan tai osittain olevia Natura 2000 -kohteita ovat Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue, Sieppijänkä-Pieruvuoma, Karhuvuoma, Teuravuoma-Kivijärvenvuoma, Niesaselkä, Juustovuoma ja Ylläs-Aakenus.[10]

Kolarin naapurikunnat ovat Kittilä, Muonio, Pello ja Rovaniemi sekä Ruotsissa Pajala. Kolarin rautatieasema on Suomen rataverkon pohjoisin käytössä oleva rautatieasema.

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keväinen latu Äkäslompolossa.

Kolarin kirkonkylä (Jokijalka), Aitamännikkö, Hietanen, Juustovaara, Kallioniemi, Kattilamaa, Kolarinsaari, Koivula, Koivumaa, Kurtakko, Lappea, Lietorova, Luosu, Luovatus, Pasmajärvi, Rito-oja, Ruokojärvi, Saarenpudas, Sammalvaara, Sieppijärvi, Taapajärvi, Hannukainen, Teurajärvi, Poikkijärvi, Vaattojärvi, Venejärvi, Venetti, Väylänpää, Ylinenvaara, Ylläsjärvi, Äkäsjokisuu, Äkäslompolo

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolari-nimi esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1587. Silloin on merkitty verolle Ylitornion Pellon kyläkuntaan kuuluvana Pekka Kolari, joka muutti Lappiin Savosta.[11]

Kolari oli aiemmin tunnettu kaivoksistaan. Äkäsjokisuulla oli kalkkikivilouhos ja sementtitehdas, Rautuvaarassa rautakaivos. Nämä molemmat suljettiin 1980-luvulla.[12]

Kolarinsaaren vanha kirkko valmistui vuonna 1818. 1900-luvulla rakennettiin Sieppijärven kirkko (1956), Kolarin kirkko (1965) ja Pyhän Laurin kappeli (1999).[13]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaivosten sulkemisen jälkeen kunnan tärkein elinkeino on matkailu. Ylläs on kansainvälisen tason hiihtokeskus. Äkäslompolo sijaitsee tunturin pohjoispuolella, Ylläsjärvi eteläpuolella.

Pajalan ja Kolarin kunnan alueilla on edelleen suuria rautamalmiesiintymiä, joihin kanadalainen kaivosyhtiö Northland Resources Inc. teki valtauksen 2005.[12]

”Yhtiön alustavien kehityssuunnitelmien mukaan Pajala–Kolari-alueelle tulee kolme kaivosta, kaksi rikastamoa ja kaksi pelletointilaitosta. Kun yksi kaivos maksaa 75 miljoonaa euroa, rikastamo 200 miljoonaa ja pelletointilaitos myös 200 miljoonaa, ovat investoinnit parhaimmillaan noin miljardi euroa. Työpaikkoja olisi silloin 1 500 ja yksi kaivostyöpaikka luo kolmesta viiteen muuta työpaikkaa.”[14]

Nordkalk harkitsi kalkkikivikaivoksen avaamista uudelleen 2010-luvun alussa.[15] Vuonna 2018 se ei ollut auki.[16]

Vuonna 2015 kunnassa oli 1 410 työpaikkaa. Niistä 5,7 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 81 % palveluissa ja 9 % jalostuksessa. Työttömien osuus työvoimasta oli 13,8 %.[17]

Vuonna 2015 suurimmat yhteisöveron maksajat olivat kaivosalan palveluihin ja teollisuusprosesseihin sekä materiaalien käsittelyyn erikoistunut Tapojärvi Oy, Kolarin Kumi Oy ja Humina-Loma Oy.[18]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2023 tilanteen mukainen.

Kolarin väestönkehitys 1975–2020
Vuosi Asukkaita
1975
  
 5 056
1980
  
 4 905
1985
  
 5 043
1990
  
 4 721
1995
  
 4 486
2000
  
 3 981
2005
  
 3 828
2010
  
 3 839
2015
  
 3 848
2020
  
 3 925
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2022 lopussa Kolarissa oli 3 999 asukasta, joista 1 857 asui taajamissa, 1 826 haja-asutusalueilla ja 316:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kolarin taajama-aste on 50,4 %.[20] Kolarin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[21]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2022)
1 Kolarin kirkonkylä 1 059
2 Äkäslompolo 587
3 Sieppijärvi 211

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Oppilaitokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolarin kunnan ainoa toisen asteen oppilaitos on Kolarin lukio.

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kolarissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[22]:

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii rauhansanalaisuus, jolla on siellä Sieppijärven Rukoushuoneyhdistys[23] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jonka Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys järjestää toimintaa paikkakunnalla[24]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Kolarin helluntaiseurakunta[25]. Lisäksi Kolarissa on Jehovan Todistajien seurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kolarin alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.[26]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolarissa toimii jääkiekkoseura KoTU Hockey. KoTU Hockey pelaa jääkiekon III-divisioonan Lappi-liigaa ja on voittanut mestaruuden kaudella 2007–2008.

Kolarin Kontio on 4. joulukuuta 1932 perustettu urheiluseura. Alkuvuosina seuran lajeihin kuului mm. hiihto, voimistelu, yleisurheilu ja pyöräily. Myöhemmin mukaan tuli myös jääkiekko ja pyöräily. Nykyisin Kontio tunnetaan jalkapalloseurana. Seuralla on laaja junioritoiminta, naisten joukkue sekä Lapin Nelosessa Pasmajärven Pallon kanssa yhteinen miesten joukkue PaPa/Kontio.

Kunnan nimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sana kolari tulee ruotsinkielisestä sanasta kolare, joka sekin tarkoittaa miilunpolttajaa, sysimiestä.[27] (Ruotsinkielinen sana kolare tulee sanasta kol, 'hiili'.) Miilunpoltto alkoi alueella jo 1600-luvulla ruukinselvennä hiilentarpeen tyydyttämiseksi. Kolarin vaakuna on saanut aiheensa kunnan nimestä.

Tunnettuja kolarilaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat ja etäisyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kolarin kunnanraja.
Tornionjoen ja Muonionjoen yhtymäkohta.

Kolarin ystävyyskunta on

Etäisyyksiä:

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Moliis, Pekka: Hannu Haapala viime hetken suostumuksella Kolarin kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 11.8.2022. Viitattu 7.2.2023.
  7. ↑ Kuntavaalit 2021, Kolari Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
  8. ↑ Karttapaikka (Maastokartta) Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2012.
  9. ↑ Spectrum tietokeskuksen artikkeli Lappi
  10. ↑ Tutustu Natura 2000 -kohteisiin kunnittain Ympäristö. Viitattu 20.5.2018.
  11. ↑ Pekka Tenhunen: Pohjolan uudisraivaajia. Tunturi-Lapin Kirjapaino/Waasa Graphics, 2013. ISBN 978-952-93-2658-7
  12. ↑ a b Ylläksen kiistellyn kaivoshankkeen lupahakemuksesta paljastui virhe: myrkyllistä vaahdotuskemikaalia olisikin huomattavasti enemmän Helsingin Snaomat. 2017. Viitattu 20.5.2018.
  13. ↑ Kirkot Kolarin seurakunta. Arkistoitu 5.8.2017. Viitattu 20.5.2018.
  14. ↑ Kuukkeli (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. ↑ Kolarin kalkkikivilouhos uudestaan auki Yle. 2010. Viitattu 20.5.2018.
  16. ↑ Kolari Nordkalk. Arkistoitu 21.5.2018. Viitattu 20.5.2018.
  17. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 20.5.2018.
  18. ↑ Alueen Kolari yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 20.5.2018.
  19. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2022 Tilastokeskus. Viitattu 7.3.2024.
  20. ↑ Taajama-aste alueittain, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 7.3.2024.
  21. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 7.3.2024.
  22. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  23. ↑ Paikallisyhdistykset Lähetysyhdistys Rauhan Sana. Arkistoitu 17.6.2012. Viitattu 26.6.2011.
  24. ↑ Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry. Viitattu 26.6.2011.
  25. ↑ Kolarin helluntaiseurakunta Kolarin helluntaiseurakunta. Viitattu 26.6.2011.
  26. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 30.3.2024.
  27. ↑ Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa (Arkistoitu – Internet Archive), Samuli Paulaharju ”Melkein joka talossa sysihauta haikusi, ja vanhojen miilujen sijoja nähdään vieläkin kaikkialla Kolarin metsissä. Sysimiehiä sanottiin ”kolareiksi”, ja siitä ruvettiin kolarien kotiseutua ja sitten koko pitäjää sanomaan Kolariksi.”

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]