Kolbäcksån

Kolbäcksån
Maanosa Eurooppa
Maat Ruotsi
Läänit Västmanland, Taalainmaa
Maakunnat Västmanland, Taalainmaa
Kunnat Hallstahammar, Surahammar, Fagersta, Smedjebacken
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Norrströmin vesistö
Valuma-alue Kolbäckesånin valuma-alue
Pinta-ala 3 115,32 km² [1]
Pääuoman pituus 174 km [1][2]
Yhtyy Mälaren
Joen uoman kohteita
Alkulähde Leran, Smedjebacken [1][3]
  60.1462°N, 15.3587°E
Laskupaikka Freden, Hallstahammar [1][4]
  59.5175°N, 16.2768°E
Läpivirtausjärvet Åmänningen (en), Barken (d)
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 111 m mpy.
Laskukorkeus 0,7 m mpy.
Korkeusero 110,3 m
Pituus 103 km [1]
Kaltevuus 1,07 m/km
Keskiylivirtaama 90 m³/s (MHQ) [5]
Keskivirtaama 30,5 m³/s (MQ) [5]
Keskialivirtaama 4,5 m³/s (MNQ) [5]
Muuta
Muualla Wikimedia Commons
Kolbäcksånin pääuoma on merkitty vahvistetulla viivalla kartan pohjoisosaa.

Kolbäcksån on Ruotsissa Taalainmaan Smedjebackenista alas Västmanlandin läänin Hallstahammariin virtaava 103 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Kolbäckesånin valuma-alueessa sen 174 kilometriä pitkään pääuomaan.[1][4] Kolbäcksån kuuluu Norrströmin vesistöön (vesistöaluetunnus 61), jonka valuma-alueen pinta-ala on 22 650 neliökilometriä (km²) ja jonka vesistöreitin pääuoman alaosaan kuuluvat esimerkiksi laskujoki Norrström, järvi Mälaren, Eskilstunaån ja järvi Hjälmaren. Kolbäcksån on vesistöreittinsä sivujoki, jonka valuma-alueen pinta-ala on 3 115 km² eli 13,8 % koko vesistöalueensa pinta-alasta. Se laskee Mälareniin Galtenin Fredenin lashteen Hallstahammarin kunnassa.[6][7][a]

Vesivoimalaitoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joen valuma-alueella sijaitsee 26 vesivoimalaitosta, joista 21 ovat pääuoman voimalaloita. Kolbäcksånissa on Västerkvarn, Sörstafors, Hallstahammar, Ålsätra, Surahammar, Ramnäs, Seglingsberg, Virsbo, Västanfors, Uddnäs, Fagersta, Semla, Smedjebacken, Morgårdshammar, Lernbo, Ludvika, Sunnansjö, Loforsen, Vännebo, Nyhammar ja Hellsjön. Voimaloiden yhteisteho on 58,2 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 203,5 gigawattituntia. Valuma-alueen sivu-uomissa vielä viisi voimalaa seuraavasti:

Näiden yhteiskapasiteetti on 0,4 megawattia ja vuosituotanto 1,0 gigawattituntia.[8]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomautuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Kolbäcksån.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f Kolbäcksån (SE660312-152532) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 10.2.2021. (ruotsiksi)
  2. ↑ Kolbäcksånin pääuoman_alku Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 10.2.2021.(ruotsiksi)
  3. ↑ Kolbäcksånin yläjuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 10.2.2021.(ruotsiksi)
  4. ↑ a b Kolbäcksånin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 10.2.2021.(ruotsiksi)
  5. ↑ a b c Kolbäcksån, Vattenwebb, SMHI, viitattu 10.2.2021 (ruotsiksi)
  6. ↑ Mälaren (SE658020-162629) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 10.2.2021. (ruotsiksi)
  7. ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 10.2.2021 (ruotsiksi)
  8. ↑ Kuhlins, Leif: Kolbäcksån, vattenkraft.info, viitattu 21.2.2021 (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Kolbäcksån
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.