Kolmas Henokin kirja | |
---|---|
ספר חנוך לר׳ ישמעאל כ׳׳ג | |
Alkuperäisteos | |
Kirjailija | anonyymi kirjoittaja, Henok (pseudepigrafinen) |
Kieli | heprea |
Genre | apokryfinen kirjoitus |
Julkaistu | 400 jaa. – 500 jaa. |
Suomennos | |
Suomentaja | englannista Tom Pellert (T. P. Laine) |
Kustantaja | Kustannusosakeyhtiö Tammi |
Julkaistu | v. 1982 teoksessa Raamatun arvoitus ja Halleyn komeetta |
Sivumäärä | 49 s. |
ISBN | 951-30-5567-1 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Kolmas Henokin kirja eli Heprealainen Heenokin kirja on juutalainen apokryfi, joka on kirjoitettu vuosien 400 jaa. ja 500 jaa. välillä. Kirja tunnetaan myös nimellä Palatsien kirja, Ylipappi Ismael Rabbin kirja ja Metatronin ilmestys. Kirja on tärkeässä asemassa kabbalistisessa mystiikassa.
Kirja on todennäköisesti pseudepigrafi, ja se on laitettu tannaiitti Ishmael ben Elisha ha-Kohennin nimiin, jonka isä palveli Jerusalemin temppelissä ylipappina. Rabbi Ishmal ben Elisha on merkittävä hahmo kabbalakirjallisuuden kehityksessä.
Teksti tunnettiin pitkään vain katkelmina. Vuonna 1928 ruotsalainen teologi ja eksegeetti, Oxfordin yliopiston professori Hugo Odeberg kokosi kolmannen Henokin kirjan tekstin eri katkelmista ja käsikirjoituksista, joista vanhin oli vuodelta 1511.[1]
Kolmas Henokin kirja kertoo rabbi Ismaelin ilmestyksestä, jossa hän nousee taivaaseen. Taivaassa hänet ottaa vastaan ylienkeli Metatron, joka paljastaa olevansa Henok, Aadamista seitsemäs, jonka Jumala on korottanut taivaaseen ja tehnyt hänestä arkkienkelin:
»Rabbi Ismael sanoi: Kysyin Metatronilta, ja sanoin hänelle: "Miksi sinua kutsutaan Luojasi nimen mukaan seitsemälläkymmennellä nimellä? Sinä olet suurempi kuin kaikki ruhtinaat, korkeampi kuin kaikki enkelit, rakastetumpi kuin kaikki palvelijat, kuninkuudessa, suuruudessa ja loistossa kunnioitettu yli kaikkien valtiaitten: miksi he kutsuvat sinua "Pojaksi" taivaan korkeuksissa?" Hän vastasi ja sanoi minulle: "Koska olen Heenok, Jaredin poika".»
(3. Hen. 4:1-2, suomentanut Tom Pellert[2])
Kirja korostaa enkelimystiikkaa. Siinä on myös useita kreikan ja latinan lainasanoja.
Kolmannella ja ensimmäisellä Henokin kirjalla on useita yhtäläisyyksiä ja todennäköisesti 3. Henokin kirjan kirjoittaja on tuntenut 1. Henokin kirjan: