Kolmihedevesirikko | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Malpighiales |
Heimo: | Vesirikkokasvit Elatinaceae |
Suku: | Vesirikot Elatine |
Laji: | triandra |
Kaksiosainen nimi | |
Elatine triandra |
|
Katso myös | |
Kolmihedevesirikko Wikispeciesissä |
Kolmihedevesirikko (Elatine triandra) on vesirikkokasvien (Elatinaceae) heimoon, vesirikkojen (Elatine) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on yksivuotinen ruohovartinen kasvi sekä usein hyvin pienikokoinen. Kolmihedevesirikko eroaa selvimmin heteidensä lukumäärän perusteella oikovesirikosta (Elatine orthosperma) ja katkeravesirikosta (Elatine hydropiper), joilla on kahdeksan hedettä, sekä kuusihedevesirikosta (Elatine hexandra), jolla on kuusi hedettä.[2]
Kolmihedevesirikon varret ovat tavallisesti lyhyitä, mutta voivat kasvaa kymmenkunta senttimetriä pitkiksi. Varret ovat juurehtivia ja kasvutavaltaan maanmyötäisiä. Lehdet ovat pieniä, korkeintaan viisi millimetriä pitkiä. Kukat ovat hyvin pieniä sekä perättömiä ja kasvavat yksittäin lehtihangoissa. Kukissa on kolme valkoista tai vaaleanpunertavaa terälehteä sekä kolme hedettä. Kolmihedevesirikko kukkii kesäkuusta elokuulle. Hedelmä on pienikokoinen kota.[2]
Kolmihedevesirikko kasvaa kosteilla ja savisilla kasvupaikoilla erilaisten vesistöjen rannoilla[2]. Suomessa kolmihedevesirikkoa on tavattu monin paikoin eri puolilta maata napapiirin korkeudelle asti, joskaan se ei ole missään päin maata kovin yleinen[3].
Kolmihedevesirikon tieteellisen nimen lajinimi (triandra) tulee kreikan kielen sanoista treis (suom. kolme) ja andros (suom. mies) tarkoittaen kolmiheteistä[2].