Kone (yritys)

Kone
Tunnuslause Dedicated to People Flow
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: KNEBV
Markkina-arvo Laskua 21 489 milj. € (31.12.2018)[1]
ISIN FI0009000566
Perustettu 1910
Toimitusjohtaja Philippe Delorme (2024–)[2]
Puheenjohtaja Antti Herlin (2003–)[2]
Avainhenkilöt
Kotipaikka Kartanontie 1
Helsinki, Suomi[2]
Toiminta-alue maailmanlaajuinen
Toimiala metalliteollisuus
Tuotteet hissit, liukuportaat, liukuovet
Liikevaihto Nousua 9 071 milj. € (2018)[1]
Liikevoitto Laskua 1 042 milj. € (2018)[1]
Tilikauden tulos Laskua 845,2 milj. € (2018)[1]
Henkilöstö Nousua 56 119 (keskim. 2018)[1]
Omistaja Antti Herlinin määräysvaltayhteisö (n. 62 % äänistä)[3]
Kotisivu www.kone.com

KONE Oyj (jäljempänä Kone) on suomalainen hissejä ja liukuportaita sekä ovia valmistava yhtiö. Yhtiö valmistaa hissejä, liukuportaita ja -ovia sekä tarjoaa palveluja niiden kunnossapitoon ja nykyaikaistamiseen.[4] Tuotevalikoimiin kuuluvat myös liukukäytävät, automaattiovet sekä valvonta- ja ohjausjärjestelmät.[5]

Vuonna 2018 Koneen liikevaihto oli noin 9 miljardia euroa ja yhtiö työllisti noin 57 000 henkilöä.[1] Koneen B-sarjan osake noteerataan Helsingin pörssissä.[1] Vuonna 2017 Kone oli liikevaihdolla mitattuna Suomen kuudenneksi suurin yritys[6].

Historiaa ja omistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heikki H. Herlin (oik.) esitteli Koneen Hyvinkään-tehdasta Tunisian presidentille Habib Bourguiballe (kesk.) sekä Urho Kekkoselle vuonna 1963.

Koneen edeltäjä oli 1905 perustettu Koneliike Tarmo, joka osti, korjasi ja myi käytettyjä koneita. Ab Gottfr. Strömberg Oy osti liikkeen vuonna 1910, ja siitä muodostettiin osakeyhtiö Kone Oy. Tällä ei aluksi ollut mitään tekemistä hissien kanssa.[7][8] Myöhemmin tarkoituksena oli tuoda maahan Graham Brothersin hissejä. Päämiehen sanottua lisenssisopimuksen irti Kone aloitti oman hissituotannon vuonna 1918. Vuonna 1924 Harald Herlin osti yhtiön, ja Kone on siitä lähtien ollut Herlinin suvun omistuksessa. Koneen hallituksen puheenjohtajina ovat toimineet Harald Herlin vuosina 1924–1941, Heikki H. Herlin vuosina 1941–1987, Pekka Herlin vuosina 1987–2003 sekä Antti Herlin vuodesta 2003 lähtien.[9]

Yhtiön alkuvaiheen merkittävin työ oli Stockmannin Helsingin tavaratalon liukuportaitten ja hissien rakentaminen. Sotien jälkeen yhtiö toimitti hissejä, liukuportaita ja nostureita sotakorvausmateriaalina Neuvostoliittoon. 1950-luvulla Kone toi markkinoille hissien automaattiovet sekä hydrauliset ja ryhmäohjainhissit. Ensimmäinen ulkomainen tytäryhtiö perustettiin Ruotsiin vuonna 1957.

Koneen B-osakkeet listattiin Helsingin pörssiin vuonna 1967, minkä jälkeen Kone aloitti aktiivisen yrityskauppoihin perustuvan kansainvälistymisen. Ostamalla jopa itseään suurempia yrityksiä Kone sai merkittävän aseman markkinoilla. Merkittäviä yritysostoja olivat vuonna 1968 ruotsalaisen ASEAn hissiyhtiön Asea-Grahamin ja sen pohjoismaisten tytäryhtiöiden osto, Westinghousen Euroopan-hissiliiketoiminnan osto vuonna 1974 sekä laivojen lastinkäsittelylaitteita valmistaneiden Navire Cargo Gear Ab:n ja MacGregor-yhtymän osto vuosina 1982–1983.

Laajentumisvaihe kesti 1980-luvulle asti. Myös tuotevalikoima laajeni: yhtiö valmisti nostureita, laivojen lastinkäsittelylaitteita, puunkäsittelylaitteita, louhintalaitteita, kuljettimia, korkeapaineputkistoja sekä sairaala- ja laboratorioelektroniikkaa. 1990-luvun alussa yhtiö keskittyi hissien ja liukuportaiden valmistukseen ja myi useimmat muut liiketoiminnat.[10] Nosturiyksikkönsä Kone eriytti vuonna 1994 KCI Konecranes International Oy -nimiseksi yhtiöksi. Lastinkäsittelyratkaisut erotettiin kesäkuussa 2005 Cargotec Oyj -nimiseen uuteen yhtiöön.

Euroopan unionin komissio langetti keväällä 2006 Koneelle yli 140 miljoonan euron sakot osallisuudesta hintakartelliin Euroopan markkinoilla. Kartellissa oli mukana viisi hissiyhtiötä, joiden saamat kartellisakot nousivat yhteensä lähes miljardiin euroon. Joulukuussa 2007 Kone sai kartelliyhteistyöstä Itävallassa 22,5 miljoonan euron sakot kilpailua rajoittavista toimista hissi- ja liukuporrasmarkkinoilla. Tässäkin kartellissa oli mukana viisi yhtiötä. [11]

Vuonna 2018 hallituksen puheenjohtaja Herlin kävi neuvotteluja Koneen ja ThyssenKruppin hissitoimintojen yhdistämisestä, jonka seurauksena Koneesta olisi tullut maailman suurin hissiyhtiö.[12]

Tammikuussa 2020 Kone ilmoitti tehneensä ostotarjouksen ThyssenKruppin hissiliiketoiminnasta.[13] Helmikuussa 2020 ThyssenKrupp hylkäsi Koneen tekemän ostotarjouksen ja ilmoitti jatkavansa neuvotteluita kahden pääomasijoittajan kanssa.[14]

Lokakuussa 2023 Kone ilmoitti myyneensä Venäjän toimintonsa S8 Capital -holdingyhtiölle.[15]

Omistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koneen suurimmat osakkeenomistajat 30. kesäkuuta 2024 olivat seuraavat:[16]

  1. Antti Herlin (ja hänen määräysvallassaan olevat sijoitusyhtiöt) – 23,35 %
  2. Polttina Oy (Ilona Herlinin sijoitusyhtiö) – 3,26 %
  3. Wipunen varainhallinta Oy (Ilkka Herlinin sijoitusyhtiö) – 3,09 %
  4. Koneen Säätiö – 2,93 %
  5. Kone Oyj – 2,24 %
  6. Heikintorppa Oy (Heikki Herlinin sijoitusyhtiö) – 1,91 %
  7. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma – 1,27 %
  8. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen – 1,25 %
  9. Riikantorppa Oy (Heikki Herlinin sijoitusyhtiö) – 1,04 %
  10. Olli Edvard Blåberg – 1,00 %

Henkilöstö ja toimipisteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lippuja Kone Buildingin edustalla Espoon Keilaniemessä vuonna 2003.
Munkkiniemen kartano on Koneen pääkonttori.

Nykyisin Koneella on yli 1 000 toimipistettä noin 60 maassa. Konserni toimii maailmanlaajuisesti, ja sen palveluksessa on yli 50 000 työntekijää .[1] KONE Oyj:n tuotantolaitos Suomessa sijaitsee Hyvinkäällä, jossa toiminta aloitettiin vuonna 1966, aluksi pelkkänä sähkömoottoritehtaana. Paikkakunnalla tuotantolaitoksilla on oma ammattioppilaitos, jossa koulutetaan henkilöstöä yhtiön omiin tarpeisiin muun muassa hissien huolto- ja asennustehtäviin. Hyvinkäällä sijaitsee myös hissien testaamiseen tarkoitettu Koneen hissitorni.

Pääkonttori

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kone muutti konsernihallintonsa Helsingin Munkkiniemestä Espoon Keilaniemeen vuonna 2001. Nykyinen konsernihallinnon rakennus, Kone Building, on Espoon tunnetuimpia maamerkkejä ja pääkaupunkiseudun kuudenneksi korkein rakennus. Rakennus on 73 metriä korkea eli metrin korkeampi kuin Helsingin olympiastadionin torni. Kone myi 30. marraskuuta 2007 konsernihallintorakennuksensa 35 miljoonalla eurolla saksalaiselle Hansainvestille ja siirtyi tilojen pitkäaikaiseksi vuokralaiseksi.[17] Vaikka konsernia hallitaankin nykyisin Keilaniemestä, yhtiön pääkonttori on edelleen Munkkiniemen kartano.

Yrityksen johdossa olleet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuotekehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes satavuotisen historiansa Kone on tehnyt useita hissitekniikkaa eteenpäin vieviä keksintöjä. Vuonna 1996 Kone esitteli uuden hissikonseptin, Kone MonoSpace -hissityypin, jossa ei tarvita konehuonetta. Konehuoneettomasta konseptista on sen jälkeen tullut maailmanlaajuinen hissistandardi uusiin rakennuksiin. Vuonna 2004 Kone esitteli Kone MaxiSpace -konseptin, jossa ei tarvita lainkaan vastapainoa. Tällöin hissikuiluun mahtuu tavanomaista suurempi hissikori. Vuonna 2013 Kone esitteli Kone UltraRope -hiilikuituköyden, joka on tarkoitettu korkeaan rakentamiseen.[18]

Koneen tuotekehityksen luotettavuuslaboratorio ylläpitää Hyvinkäällä useita testitorneja, joissa voidaan suorittaa turvallisuuteen, laatuun ja luotettavuuteen liittyviä testejä.

Korkean rakentamisen testauslaitokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koneella oli 2018 kaksi korkean rakentamisen testauslaitosta Suomessa ja Kiinassa.[19][20] 1990-luvun lopulla Kone rakensi hissien koelaitoksen Lohjalla sijaitsevan Tytyrin kalkkikaivoksen käytöstä poistettuihin kuiluihin. Vuonna 2017 tehdyn uusimman laajennuksen jälkeen kuiluja oli 11. Syvimmässä kuilussa hissiä voi liikuttaa 305 metrin matkan ja Koneen mukaan tämä testikuilu on maailman syvin. Koelaitoksessa testataan hissien aerodynamiikkaa, turvalaitteita, ajomukavuutta ja energiankulutusta. 2017 Tytyrin laboratorion nopein hissi ylsi 19 m/s vauhtiin[21] ja pudotuksessa saavutettiin 26 m/s.[22]

Toinen testauslaitos on Kiinan Kunshanissa oleva 235,6 m korkea testitorni, jossa on 12 kuilua.[19][20]

Johtoryhmä ja hallitus 2024

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johtoryhmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[23]

  • Philippe Delorme, toimitusjohtaja (2024–)
  • Nicolas Alchal, Euroopan alue
  • Joe Bao, Kiinan alue
  • Axel Berkling, Commercial & Operations
  • Kaija Bridger, henkilöstö ja viestintä
  • Johannes Frände, lakiasiainjohtaja
  • Samer Halabi, Aasian ja Tyynenmeren alue, Afrikka ja Lähi-itä
  • Ilkka Hara, talousjohtaja
  • Mikko Korte, toimitusketju
  • Tomio Pihkala, teknologiajohtaja
  • Ken Schmid, Amerikka
  • Kaori Uehigashi, strategia ja transformaatio

Hallitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[24]

  • Antti Herlin, hallituksen puheenjohtaja (2003–)
  • Jussi Herlin, hallituksen varapuheenjohtaja
  • Matti Alahuhta, hallituksen jäsen
  • Susan Duinhoven, hallituksen jäsen
  • Marika Fredriksson, hallituksen jäsen
  • Iiris Herlin, hallituksen jäsen
  • Timo Ihamuotila, hallituksen jäsen
  • Ravi Kant, hallituksen jäsen
  • Krishna Mikkilineni, hallituksen jäsen

Yritysvastuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finnwatchin vuonna 2012 tekemän selvityksen mukaan Koneen Meksikon-tehtaalla rajoitettiin työntekijöiden vapaata järjestäytymisoikeutta.[25] [26]

Tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kone valittiin tutkimusyhtiö T-Media Oy:n Luottamus&Maine-tutkimuksessa vuosina Suomen maineikkaimmaksi yritykseksi vuosina 2013, 2015 ja 2016 [27][28][29] sekä T-Median työnantajakuvatutkimuksessa Suomen toiseksi maineikkaimmaksi työnantajaksi vuosina 2015 ja 2016.[30][31]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h Vuosikatsaus 2018 (PDF) kone.com. Kone Oyj. Viitattu 19.10.2019.
  2. ↑ a b c Tiedot yrityksestä: KONE Oyj Asiakastieto. Viitattu 8.11.2023.
  3. ↑ Suurimmat omistajat kone.com. 30.9.2018. Kone Oyj. Viitattu 20.10.2018.
  4. ↑ Kone.com KONE lyhyesti
  5. ↑ Kone.com Tuotteet ja ratkaisut jokaiseen rakennukseen
  6. ↑ Talouselämä 21/2018
  7. ↑ Pitäjänmäki muistelee: Oy Strömberg Ab
  8. ↑ Kortelainen, Kari: Koneita & oppia. Tekniikan historia, 2014, nro 5.
  9. ↑ Antti Herlinin mukaan elintarviketeollisuuden tulevaisuus veitsenterällä Turun Sanomat. 3.2.2007. Viitattu 22.2.2007.
  10. ↑ Kone-konserni > Historia Kone Oyj. Viitattu 27.1.2007.
  11. ↑ Koneelle taas kartellisakot YLE Uutiset. 14.12.2007. Viitattu 9.1.2009.
  12. ↑ https://www.hs.fi/talous/art-2000005849972.html
  13. ↑ Kone vahvistaa: Olemme tehneet tarjouksen Thyssenkruppin hisseistä – Kauppa vahvistaisi yhtiötä maantieteellisesti ja toisi digivoimaa Yle Uutiset. 28.1.2020. Viitattu 17.2.2020.
  14. ↑ Koneen 17 miljardin euron jättikauppa jäi haaveeksi – Thyssenkrupp hylkäsi tarjouksen is.fi. 17.2.2020. Taloussanomat. Viitattu 17.2.2020.
  15. ↑ Kone sai päätökseen Venäjän-toimintojensa myynnin venäläiselle holdingyhtiölle yle.fi. Viitattu 24.10.2023.
  16. ↑ Suurimmat omistajat ja omistusrakenne kone.com. 30.6.2024. Kone Oyj. Viitattu 29.7.2024.
  17. ↑ Kone myy pääkonttorinsa MTV3. 30.11.2007. Viitattu 9.1.2009.
  18. ↑ http://www.kone.com/corporate/fi/lehdisto/lehdistotiedotteet/pages/kone-ultrarope(tm)---teknologinen-läpimurto-korkeiden-rakennusten-hisseihin-2013-06-10.aspx
  19. ↑ a b HISSIEN TESTAUSTA ÄÄRIOLOSUHTEISSA Kone. Viitattu 16.6.2018.
  20. ↑ a b Kone in brief (Koneen esite. S.12) 2017. Kone. Viitattu 16.6.2018.
  21. ↑ Paula Tiainen: 350 metriä syvä hissikuilu sukeltaa suomalaiseen peruskallioon – tältä näyttää Koneen tuliterässä testilaboratoriossa 5.4.2017. Yle uutiset. Viitattu 16.6.2018.
  22. ↑ Rising into the future (Kone) kone.com. Viitattu 16.6.2018. (englanti)
  23. ↑ Johtokunta KONE Oyj. Viitattu 26.4.2020.
  24. ↑ Hallitus KONE Oyj. Viitattu 26.4.2020.
  25. ↑ Finnwatch. (2012). Meksikossa toimivissa suomalaisyrityksissä loukataan vapaata järjestäytymisoikeutta. Viitattu 15.11.2013
  26. ↑ Finnwatch: Kone ja muut polkevat ay-oikeuksia Meksikossa Taloussanomat. 12.12.2012 Viitattu 19.11.2013
  27. ↑ T-Media Oy: Kone nousi Suomen maineikkaimmaksi yhtiöksi t-media.fi. Viitattu 03.06.2016.
  28. ↑ Lidl ohitti S-Ryhmän mainetutkimuksessa Kauppalehti. 13.11.2015. Viitattu 03.06.2016.
  29. ↑ Teemu Hallamaa: Suomalaisten luottamus yrityksiin kateissa Yle. 16.9.2016. Viitattu 28.12.2016.
  30. ↑ Marjukka Liiten: Tutkimus paljastaa parhaat ja huonoimmat työnantajat: Reaktor kärjessä, Talvivaara pohjalla Helsingin Sanomat. 16.04.2015. Viitattu 03.06.2016.
  31. ↑ Juhani Saarinen: Kysely: Ohjelmistoyhtiöt Suomen hyvämaineisempia työnantajia – Talvivaara ja Posti peränpitäjinä Helsingin Sanomat. 17.5.2016. Viitattu 03.06.2016.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta KONE Oyj.