Konráð Gíslason | |
---|---|
Konráð Gíslason |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1808 |
Kuollut | 1891 |
Koulutus ja ura | |
Instituutti | Kööpenhaminan yliopisto |
Tutkimusalue | Kielitiede |
Tunnetut työt | Njála |
Konráð Gíslason (1808–1891) oli islantilainen kielentutkija. Hänet nimitettiin 1848 dosentiksi ja lehtoriksi sekä 1862 ylimääräiseksi professoriksi Kööpenhaminan yliopistoon. Konráð oli 1800-luvun etevimpiä islannin kielen tuntijoita. Tekstikriitikkona hän oli tienraivaaja.[1]
Konráðin ensimmäinen teos, uusi laitos Sagan af Hrafnkeli Freysgoða -nimisestä islantilaisesta sadusta, on kriittisessä ja metodisessa suhteessa ollut esimerkkinä myöhemmille vanhojen tekstien julkaisijoille. Hänen muita merkittäviä tekstijulkaisujaan on Njála. Kenties vielä suurempi merkitys on Konráðin kielihistoriaa koskevilla teoksilla. Perustavaa laatua on hänen tutkimuksensa Um frum-parta íslenzkrar túngu í fornöld (Islannin kielen muinaisista perusaineksista), joka on ensimmäinen luotettava islannin kielen äännehistorian esitys. Konráðin muista tieteellisistä tutkimuksista ansaitsevat huomiota hänen sanakirjansa Dönsk orðabók med íslenzkum þýðingum (tanskalais-islantilainen sanakirja) sekä muinaisislantilaisen runouden tutkijoille tärkeä Nogle Bemærkninger om Skjaldedigtenes Beskaffenhet i formel Henseende.[1]
Konráð oli myös etevä nykyisislannin kielen käyttäjä, ja Fjölnir-aikakauskirjallaan hän herätti islantilaisissa isänmaallista innostusta.[1]