Konsernitilinpäätös tarkoittaa konsernin emoyhteisön ja tytäryhteisöjen tilinpäätösten yhdistelmänä laadittavaa koko konsernin tuloksen ja taloudellisen aseman osoittavaa tilinpäätöstä.
Konserni on kahden tai useamman yrityksen tai muun talousyksikön muodostama, keskinäisiin omistussuhteisiin perustuva kokonaisuus, jossa emoyhteisöllä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa määräysvalta yhdessä tai useassa muussa yhteisössä. Tytäryhteisöllä tarkoitetaan konsernissa yhteisöä, jossa emoyhteisöllä on omistukseen perustuen (vähintään 50 % omistusosuus) tai muulla tavalla määräysvalta. Osakkuusyhteisöllä tarkoitetaan yhteisöä, josta emoyhteisö omistaa vähintään 20 % ja enintään 50 %.[1] Konsernilla tarkoitetaan emoyhteisön ja tytäryhteisöjen muodostamaa kokonaisuutta.
Suuryritykset ovat tyypillisesti konserneja samoin kaupunkikunnat ja suurimmat kuntayhtymät.
Emoyhteisö ja tytäryhteisöt ovat konsernissa erillisiä juridisia henkilöitä ja niillä on erilliset kirjanpidot ja tilinpäätökset. Konsernitilinpäätöksessä emoyhteisön ja sen tytäryhteisöjen tulos sekä taloudellinen asema esitetään siten, kuin kyseessä olisi yksi kirjanpitovelvollinen.[2]
Konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta, sisällöstä ja laadintaperiaatteista on säädetty kirjanpitolaissa[3] ja kuntien ja kuntayhtymien osalta kuntalaissa[4].
Emoyritys on velvollinen laatimaan ja sisällyttämään tilinpäätökseensä konsernitilinpäätöksen, jos se on osakeyhtiö tai osuuskunta ja muodostaa tytäryhteisöjensä kanssa edellä kuvatulla tavalla konsernin. Pörssiyhtiön konsernitilinpäätös tulee laatia kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. Kirjanpitolaissa pienkonsernit on vapautettu konsernitilinpäätöksen laadintavelvollisuudesta.[5] Kuntalain 114 §:n mukaan: Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös.[4]
Konsernitilinpäätös laaditaan laskemalla emoyhteisön ja tytäryhteisöjen tuloslaskelmat ja taseet yhteen. Konserniyhteisöjen keskinäisiin liiketapahtumiin perustuvat sisäiset erät eliminoidaan. Tällaisia eliminoitavia eriä ovat muun muassa konserniyhteisöjen väliset sisäiset tuotot ja kulut, keskinäinen omistus, sisäinen voitonjako, keskinäiset saamiset ja velat sekä sisäiset katteet. Tytäryhteisöjen vähemmistöomistajien osuus erotetaan tuloslaskelmassa tilikauden tuloksesta ja taseessa omasta pääomasta. Osakkuusyhteisöjen tilikauden voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta yhdistellään konsernitilinpäätökseen konsernin omistusosuutta vastaava osuus.[6]
Konsernin rahoituslaskelma laaditaan emoyhteisön ja tytäryhteisöjen rahoituslaskelmien yhdistelmänä. Samoin konsernin tuloslaskelman ja taseen liitetiedot. Sisäisten erien vaikutukset eliminoidaan tarvittavilta osin.
Tilinpäätökseen kuuluvaa toimintakertomusta ei laadita erikseen konsernin tasolla, vaan emoyrityksen toimintakertomuksessa esitetään tiedot myös konsernista. Samoin konsernin liitetiedot esitetään emoyhteisön liitetiedoissa.
Konsernitilinpäätöstä laadittaessa tulee noudattaa jatkuvasti samoja periaatteita. Konserniyritysten tilinpäätökset tulee ennen yhdistelyä muuttaa siten, että niissä sovelletaan yhtenäisesti joko emoyrityksessä tai konsernin pääasiallisessa toiminnassa noudatettuja tilinpäätösperiaatteita.[7]
Kunnissa ja kuntayhtymissä kuntalain 114 §:n vaatimukset konsernitilinpäätöksen laatimiseksi täyttyvät, kun ne ovat yhtiöittäneet toimintojaan osakeyhtiöiksi. Osakeyhtiöiden ja säätiöiden lisäksi kunnan konsernitilinpäätökseen yhdistellään sen omistuksen mukainen osuus kuntayhtymän tuloslaskelmasta ja taseesta rivi riviltä.[8] Konsernitilinpäätöksen laadinnan periaatteet ja sisältö ovat kunnissa ja kuntayhtymissä pääosin samat, kuin yrityksissä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanyt yleisohjeen kuntien ja kuntayhtymien konsernitilinpäätöksestä.