Koolasuchus | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Tetrapoda |
Lahko: | †Panssarisammakot Temnospondyli |
Alalahko: | †Stereospondyli |
Osalahko: | †Trematosauria |
Yläheimo: | †Brachyopoidea |
Heimo: | †Chigutisauridae |
Suku: |
†Koolasuchus Warren et al. 1997 |
Laji: | cleelandi |
Kaksiosainen nimi | |
† Koolasuchus cleelandi |
|
Katso myös | |
Koolasuchus cleelandi oli valtava liitukauden puolivälissä elänyt jäänne ennen yleisistä panssarisammakoista.[1] Muiden panssarisammakoiden väistyessä krokotiilieläinten tieltä Koolasuchus säilyi silloisella Etelämantereella, johon myös nykyinen Australian manner kuului.[1] Lajin säilymisen syynä oli todennäköisesti se, että alueen vedet olivat liian kylmiä krokotiileille.[2] Ilmasto oli talvisin varsin kylmä, mutta Koolasuchus todennäköisesti horrosti tuon ajan.[1][3]
Koolasuchus tunnetaan vain kahdesta Australian Victoriasta löydetystä 80-senttisestä leukaluusta, joissa on jopa 10-senttisiä hampaita. Koolasuchus oli ehkä lähes 5 metriä pitkä ja painoi noin 500 kiloa.[1] Sen kallo oli leveä ja sen silmät sijaitsivat päälaella, joten se pystyi hyvin väijymään pohjassa odottaen, että saalis tulisi kyllin lähelle sen valtavaa kitaa.[1] Myös sen vahva häntä on ollut välttämätön saalistuksessa. Silmien ympärillä sijainneiden urakuvioiden avulla Koolasuchus on voinut aistia veden värähtelyjä, jotka auttoivat sitä saalistamaan mutaisassakin vedessä.
Koolasuchuksen ravinto lienee pääasiassa koostunut kaloista, ravuista ja nilviäisistä.[1] Tilaisuuden tullen se saattoi syödä myös esimerkiksi veden ääreen tulleita nisäkkäitä ja pieniä dinosauruksia.[1] Maalla Koolasuchus oli sen sijaan kömpelö ja on ehkä noussut vedestä vain horrostamaan.[1][3] Nimensä laji sai paleontologi Lesley Koolin mukaan.[3] Koolasuchuksen leukaluut löydettiin vuonna 1989 ja ne on ajoitettu 112–104 miljoonan vuoden taakse.