Kopai | |
---|---|
Κῶπαι | |
Sijainti | |
Kopai |
|
Koordinaatit | |
Valtio | Kreikka |
Paikkakunta | Kástro, Orchomenós, Boiotia, Keski-Kreikka |
Historia | |
Tyyppi | kaupunki |
Kulttuuri | antiikki |
Alue | Boiotia |
Kopai (m.kreik. Κῶπαι, Kōpai, lat. Copae) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Boiotiassa Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Orchomenóksen kunnan alueella nykyisen Kástron kylän paikalla.[4]
Kopain kaupunki sijaitsi siitä nimensä saaneen, nykyisin kuivatun Kopais-järven pohjoisrannalla itään Orkhomenoksesta ja luoteeseen Akraifiasta. Se oli rakennettu niemelle heti mykeneläisaikaisen Glan linnoituksen paikan luoteispuolelle. Niemi yhdistyi rannikoon noin 100 metriä pitkän pengertien kautta, ja se muodosti saaren järven tulviessa.[2][3]
Kopain kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 100–200 neliökilometriä. Se käsitti koko Kopais-järven koillisrannan alueen aina Ftelionin niemelle, jossa oli Akraifian alueen raja ja rajakivi. Kaupungin ympärillä oli hyvää maanviljelysmaata, ja se tunnettiin myös Melas-joelta pyydetyistä ankeriaista.[1][2]
Kopain paikka on ollut asuttu jo neoliittisella kaudella ja jälleen viimeistään geometrisella kaudella.[1] Varhaisin maininta Kopaista on Homeroksen Iliaan laivaluettelossa, jossa se esiintyy yhtenä boiotialaisista kaupungeista, joka lähetti laivoja Troijan sotaan.[5] Antiikin aikana kaupunki oli pieni ja sen nimi esiintyy lähteissä vain harvoin. Kopai muodosti yhdessä Akraifian ja Khaironeian kanssa yhden Boiotian 11 alueesta vuosina 447–387 eaa. ja 378–338 eaa. Muina aikoina se oli itsenäinen osana Boiotian liittoa.[2][3][6]
Kopai löi omaa hopearahaa 400-luvulta eaa. ja pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1][7] Kaupunki oli olemassa vielä Pausaniaan aikana 100-luvulla jaa.[2][3][8] Kaupungin kansalaisista käytettiin etnonyymejä Kōpaieus (Κωπαιεύς), Kōpaios (Κωπαῖος) ja Kōpēos (Κωπῆος).[3]
Kopain akropoliina toimi kukkula, jolla myös nykyinen Kástron kylä sijaitsee. Asutuksen koko on ollut noin 23 hehtaaria. Kaupunki on ollut ympäröity muurein, joista on löydetty osia muun muassa niiden pohjoisosasta. Myös yhden tornin paikka on tunnistettavissa. Kaupungin paikan rannikoon yhdistänyt pengertie oli tehty suurista kivistä. Antiikin aikaisen kaupungin kiviä, joissa osassa on piirtokirjoituksia, on osana nykyisen kylän rakennuksia ja erityisesti Neitsyt Marian (Panagía) kirkkoa.[1][2]
Pausaniaan mukaan kaupungissa oli Demeter Tauropolokselle, Dionysokselle ja Serapiille omistetut temppelit.[3][8] Kaupungin lähellä on jäänteitä 300-luvulla eaa. aloitetusta tunnelista, jonka tarkoituksena oli Kopais-järven vesien ohjaaminen mereen.[2]
Kopaista tehdyt esinelöydöt ovat Thívan arkeologisessa museossa.[2]