Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Koronapassi on digitaalinen todistus, joka kertoo, onko koronapassin omistaja saanut koronarokotteen, hiljattain sairastanut koronavirustaudin tai onko hänellä negatiivinen koronavirustestitulos.[1]
Euroopan unionin alueella on käytössä EU:n digitaalinen koronatodistus. Todistuksen myöntää jokaisen valtion omat viranomaiset. Kaikki EU-maat ovat liittyneet sen käyttöön, minkä lisäksi myös useat muut Euroopan maat ovat mukana palvelun käytössä.[2]
Koronapassi löytyy OmaKannasta QR-koodin muodossa. Se seuraa EU:n koronapassiprotokollaa.
Koronapassi oli vaihtoehto rajoituksille. Rajoitusten kohteina olevat toimijat ovat voineet vaihtoehtoisesti ja oman valintansa mukaan edellyttää asiakkailtaan tai osallistujilta koronapassin käyttöä tai noudattaa valtioneuvoston, aluehallintoviranomaisten ja kuntien asettamia rajoituksia. Sekä yksityiset että julkiset toimijat voivat edellyttää koronapassin käyttöä. Tilojen sulkua sekä tilaisuuksien totaalikieltoa ei voinut kiertää koronapassilla.[3]
Koronapassin esittämistä ei voinut edellyttää paikoissa, joiden voidaan katsoa olevan tavanomaisen elämän tai lakisääteisten oikeuksien ja palveluiden nauttimisen kannalta välttämättömiä. Todistusta ei siis saanut edellyttää asiakkailta esimerkiksi apteekeissa tai kaupoissa.[3]
Koronapassin voi esimerkiksi tulostaa tai tallentaa puhelimeensa, ja tarkistaa siitä käyttäen THL:n hyväksymää Koronatodistuksen lukija -sovellusta.[4] Koronapassin käyttö päättyi Suomessa 1. kesäkuuta 2022. Ulkomailla sitä voi vielä tarvita.[5]
Koronapassia edellyttävät yritykset ja yrittäjät ovat saaneet osakseen kritiikkiä ja häirintää. Yritysten toimintaa on pyritty häiritsemään ainakin väärillä varauksilla ja niitä boikotoidaan.[6] Koronapassin mahdollista käyttöönottoa yhä nuoremmilla ja sen edellytystä varsinkin julkisissa palveluissa, tapahtumissa ja harrastuspaikoissa on arvosteltu syrjiväksi.[7] Perussuomalaiset ovat arvostelleet koronapassia eduskunnassa siihen vaadittavien testitulosten viiveiden, yksityisten testien korkeiden hintojen ja rokotteiden tehokkuuteen liittyvien epäselvyyksien osalta, ja pitävät passia eriarvoistavana ja yksilönvapauksia halventavana. Kansanedustaja Ano Turtiainen sai varapuhemies Antti Rinteeltä huomautuksen sanottuaan koronapassia natsipassiksi.[8] Koronavirusrokotteita koskevat salaliittoteoriat ovat myös löytäneet seuraajia, jotka pitävät rokotteita turvallisuusuhkana ja siten koronapassia uhkana vapaudelleen.lähde?
Omikronmuunnoksen vuosi koronapassin käytön rajoittaminen alkoi 28. joulukuuta 2021. Tuolloin toimijat eivät voineet kiertää koronarajoituksia koronapassin avulla. Lisäksi ravintolarajoitukset koskivat myös koronapassin edellyttäjiä. Jo jouluna 2021 koronapassin käyttöä rajoitettiin ravintoloissa niin, että anniskelu päättyi klo 21 ja sai pitää auki klo 22 asti.[9] Koronapassia ei otettu virallisesti enää takaisin käyttöön Suomessa, vaan koronarajoituksista luovuttiin 1. maaliskuuta 2022. Syynä lienee, että koronapassi ja rajoitukset eivät ole yhtä tehokkaita estämään tartuntojen leviäminen omikronin takia kuin edellisissä varianteissa.[10]