Koronaviruspandemia Valko-Venäjällä | |
---|---|
Vahvistetut tartunnat alueittain (20. huhtikuuta) |
|
Yleistä | |
Virus | SARS-CoV-2 |
Tauti | COVID-19 |
Lähtöpaikka | Wuhan, Kiina |
Ensimmäinen tapaus | |
Aika | 28. helmikuuta 2020 |
Paikka | Minsk |
Tapaukset | |
Vahvistetut | 366 305[1] |
Parantuneet | 356 842[1] |
Kuolleet | 2 612[1] |
Rokotetut | 244 000[2] |
Tiedot päivitetty viimeksi 8.5.2021. |
Koronaviruspandemia Valko-Venäjällä alkoi 28. helmikuuta 2020, kun ensimmäinen SARS-CoV-2-tartunta todettiin maassa. Sittemmin maasta on tullut yksi Euroopan pahimmista tautipesäkkeistä. Elämää on kuitenkin jatkettu lähes tavalliseen tapaan, eikä yhteiskuntaa ole suljettu kuten useimmissa muissa maissa. Viranomaisia on kritisoitu myös tietojen pimittämisestä: esimerkiksi Ruotsissa COVID-19:ään liittyviä kuolemia on raportoitu noin 18 kertaa enemmän, vaikka maissa on vahvistettu tartuntoja suunnilleen yhtä paljon ja kummatkin maat ovat pidättäytyneet tiukoista rajoituksista. Kuten monessa muussakin maassa, myös Valko-Venäjällä viranomaiset (mukaan lukien presidentti Aljaksandr Lukašenka) vähättelivät alkuvaiheessa taudin vakavuutta. Sittemmin tilanne on pahentunut ja siihen on alettu suhtautua vakavammin.[3]
Lukašenkan ehdotti koronan ehkäisemiseksi mm. vodkan juontia, saunomista ja peltotöiden tekoa. Lukašenka sairastui myöhemmin itse.[4][5]