Korvatunturi

Korvatunturi kesällä kuvattuna lounaasta, eli Suomen puolelta.

Korvatunturi (ven. kyrill. Корватунтури, joskus myös Корватундра, Korvatundra, koltansaameksi Pelljatuõddâr, pohjoissaameksi Bealljeduottar[1]) on 486 metriä korkea tunturi Savukosken kunnassa Lapissa, Suomen ja Venäjän rajalla.[2] Se kuuluu UK-puisto-Sompio-Kemihaaran Natura 2000 -luonnonsuojelualueeseen.

Tunturissa on kolme huippua, joista keskimmäisen kautta kulkee Suomen ja Venäjän raja. Itäinen huippu (464 m) on kokonaan Venäjän puolella[3] ja läntinen (411 m) Suomen puolella.[4] Korvatunturi sijaitsee rajavyöhykkeellä, joten siellä liikkumiseen tarvitaan Rajavartiolaitoksen lupa. Korvatunturille johtaa polku entiseltä Kemihaaran rajavartioasemalta, jonne taas pääsee tietä pitkin Tulppiosta. Suomeen 1920–1944 kuuluneen Petsamon itäraja kohti Pohjoista jäämerta alkoi Korvatunturilta.

Pieni Korvatunturi (ven. Малая Корватундра, Malaja Korvatundra) puolestaan on 376 metriä korkea tunturi Venäjällä, noin kolme kilometriä Korvatunturista itäkoilliseen.[4]

Joulupukin asuinsija

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korvatunturi talvella

Korvatunturi on myyttinen paikka, jonka korkeimman huipun Suomen-puoleisessa rinteessä Joulupukin ja puolisonsa Joulumuorin sekä joulutonttujen sanotaan asustavan. Myytti levisi, kun Markus Rautio eli Markus-setä kertoi Lastentunti-radio-ohjelmassaan Yleisradiossa 1927 Pukin asuinpaikan.[5] Vuonna 1957 julkaisemissaan muistelmissa Markus Rautio ei lainkaan maininnut Korvatunturi-episodia. Kielitieteilijä Osmo Ikola kirjoitti vuonna 1984 artikkelissaan Kanava-lehdessä, että Rautio ei keksinyt Korvatunturia Joulupukin asuinpaikaksi omasta päästään, vaan vahvisti vanhemman uskomuksen. Ikola muisteli kuulleensa tarinoita Korvatunturista Joulupukin kotipaikkana jo lapsuudessaan 1920-luvun alussa vieraillessaan isovanhempiensa luona Loimaan pappilassa. Ikolan mukaan uskomus tunnettiin ainakin Satakunnassa, Hämeessä, Viipurin seudulla ja Tornionjokilaaksossa. Zachris Topeliuksen vuonna 1867 kirjoittaman sadun Peikkojen joulu mukaan Joulupukki asusti "kaukana pohjoisessa", tarkemmin määrittelemättömässä paikassa.[6]

Korvatunturilla on oma postinumeronsa 99999 Korvatunturi, jonne osoitetut lähetykset tosin toimitetaan Rovaniemelle.[7]

Yleisradio lähettää vuosittain Joulupukin lähdön Korvatunturilta lahjojen jakoon jouluaaton aattona 23. joulukuuta.

Kuvagalleria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
360 asteen panoraama Suomen puoleiselta Korvatunturin osalta, korkea rakennelma Rajavartiolaitoksen vartiotorni.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Natalia Brotherus & Nina Dodd: Joulun kuvia – kohti joulun tunnelmaa. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33713-4
  • Suomen Luonto 10/2009, s. 16–21: Johanna Mehtolan artikkeli "Pitkä matka Korvatunturille"

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Saamelaiskulttuurin ensyklopedia: Bealljeduottar saamelaisensyklopedia.fi. Viitattu 14.11.2020.
  2. ↑ Karttapaikka Maanmittauslaitos
  3. ↑ Сопка Корватунтури Wikimapia (venäjäksi)
  4. ↑ a b Корватунтури Кольские карты (venäjäksi)
  5. ↑ Brotherus & Dodd 2007: 61.
  6. ↑ Ilari Tapio: Korvatunturi on rajakokemus. Aamulehti 24. joulukuuta 2017, s. B7. Alma Media.
  7. ↑ Posti Oy www.verkkoposti.com. Viitattu 1.12.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Urho Kekkosen kansallispuisto-Sompio-Kemihaara
UK-kansallispuiston perusosa
Saariselän erämaaosa
Nuorttin erämaaosa
Kemi-Sompion erämaaosa
Pajuaavan rajoitusosa
Repoaavan rajoitusosa
Lamminaavan rajoitusosa
Valtakunnan rajavyöhyke