Korvikealkoholi

Korvikealkoholi on alkoholijuoman korvikkeena käytetty valmiste. Lääketieteessä korvikealkoholilla yleensä tarkoitetaan jotain muuta alkoholia kuin etanolia (etyylialkoholia).[1] Korvikealkoholille ei ole kuitenkaan yksiselitteistä määritelmää. Määritelmästä riippuen sellaisena voidaan pitää myös pelkästään etanolia sisältäviä, mutta ei juotavaksi tarkoitettuja valmisteita, tai laittomasti valmistettuja, mutta nautittavaksi tarkoitettuja alkoholijuomia (esim. pontikka).[2]

Korvikkeita käytettiin nykyistä enemmän aikana, jolloin alkoholin saaminen muuten oli vaikeaa tai korvike oli huomattavasti edullisempaa. Nykyinen alkoholin helpompi saatavuus ja hintaeron kaventuminen on vähentänyt korviketuotteiden suosiota.

Suomessa on arvioitu olevan tuhatkunta korvikealkoholien vakituista ja lisäksi noin 3 000 – 5 000 satunnaista käyttäjää.[3]selvennä

Korvikkeina käytetyt tuotteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korvikealkoholina on käytetty alkoholia (etanolia eli etyylialkoholia) sisältäviä pesunesteitä, hajuvesiä, ikkunanpesuun ja polttonesteeksi tarkoitettua talousspriitä, pulituuria, polttonesteitä kuten Sinolia, käsihuuhteita,[4][5][6][7][8] alkoholipitoisia kasvirohdosuutteita[9] ja jäähdytysnesteitä.[10][11]

Alkoholipitoisia käsihuuhteita on käytetty korvikealkoholina.
Sinol oli vuonna 2002 yksi suosituimmista korvikealkoholeista.[12]
Taloussprii T oli Suomessa erittäin suosittu korvikealkoholi 1960-luvun lopulla.
”Kolinana” tunnettu Kölninvesi, kuten kuvan ”4711”, on ollut yksi korvikealkoholin lähde.

Kölninvesi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kölninvesi (eau de cologne), joka sai piireissä lempinimen kolina.[13]

Pulituuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pulituuri on ranskalaisessa kiillotuksessa käytetty spriipohjainen sellakkaliuos.

Rappioalkoholistit tapasivat erottaa tuotteesta sellakan käyttääkseen spriitä päihteenä.[14] Pulituuriin liuotettiin suolaa, pulloa ravistettiin, ja näin lakka putosi sakkana pohjalle, jättäen juomakelpoisen pirtun pintaan.[14]

Sellakan spriistä erotteluun käytettiin myöhemmin myös hiilihapotettuja virvoitusjuomia.[15] Tästä tavasta sai alkunsa nimitys ”puliukko”, vaikka pulituurin käyttö olikin muihin korvikealkoholeihin verrattuna vähäistä.[14]

”Telaketju”

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sota-aikana Suomessa käytettiin moottoripolttoaineena spriillä jatkettua bensiiniä niissä ottomoottoriajoneuvoissa, joiden käyttöön puukaasuttimet eivät soveltuneet. Alkoholibensiinistä erotettua ja korvikealkoholina käytettyä etanolia kutsuttiin telaketjuksi.[16] Nimitys saattaa liittyä siihen, että alkoholia erotettiin juotavaksi myös bensiinikäyttöisten panssarivaunujen ja rynnäkkötykkien polttoaineesta.[17]

Myrkytyskuolemat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa alkoholimyrkytyksen aiheuttamista kuolemista alle kuudesosa on korvikealkoholin aiheuttamia.[1] Metanolista johtuvat kuolemat ovat vähentyneet 2010-luvulla voimaan tulleiden rajoitusten myötä.[18] Vuonna 2019 Suomessa tuli voimaan rajoitus, että kuluttajille ei saa myydä tuulilasin pesunestettä, jossa metanolia on 0,6 painoprosenttia tai enemmän.[19] Nykyään yleensä Suomessa käytetyt lasinpesunesteet sisältävät etanolia tai isopropanolia.lähde?

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Alkoholiongelmaisen hoito Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 16.6.2021.
  2. ↑ Dirk W. Lachenmeier, Jürgen Rehm, Gerhard Gmel: Surrogate Alcohol: What Do We Know and Where Do We Go? Alcoholism: Clinical and Experimental Research, 2007, nro 10, s. 1613–1624. doi:10.1111/j.1530-0277.2007.00474.x ISSN 1530-0277 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  3. ↑ Korvikealkoholin väärinkäyttö on lisääntynyt Suomessa
  4. ↑ Käsidesillä nuppi sekaisin Uusi Suomi 16.9.2009.
  5. ↑ Käsidesin väärinkäyttö vähäistä Etelä-Karjalassa Yle 20.7.2009.
  6. ↑ Mies tuomittiin vankeuteen kymmenistä juoksukaljoista ja käsidesivarkauksista Kaleva 25.2.2013.
  7. ↑ Käsidesiä junassa juonut asetti itsensä hengen­vaaraan – Päihde­lääkäri kertoo, mitä kaikkea keholle voi tapahtua, jos nielee desifiointi­ainetta Helsingin Sanomat 13.10.2020.
  8. ↑ Minnan tytär joi itsensä liki hengiltä käsi­desillä – Näin ilmiö ryöpsähti käsiin Helsingin Sanomat 4.10.2023.
  9. ↑ Kasvirohdoslääkkeiden ja ravintolisien haitat voivat yllättää (Arkistoitu – Internet Archive) Sic! Lääketietoa Fimeasta 3/2012.
  10. ↑ Pontikkaa ulosteesta, konekiväärin jäähdytysnestettä... Veteraanien hurjat tarinat paljastavat, kuinka rintamalla ryypättiin Iltalehti 21.10.2017.
  11. ↑ Tenttu ja jäähdytysneste tappavat edelleen juomareita – ”oikea” viina vie enemmän henkiä Yle 10.3.2015.
  12. ↑ Anette Malinen. Kartoitus alkoholikorvikkeiden käytöstä Suomessa vuonna 2002
  13. ↑ Haapanen, Atso: Asevelisurmat: rintamalla murhista ja tapoista vuosina 1939-1944 tuomitut, s. 76. p Helsinki: Minerva, 2013. ISBN 978-952-492-710-9 (suomeksi)
  14. ↑ a b c Rantanen, Miska: Lepakkoluola : Lepakon ja liekkihotellin tapahtumia ja ihmisiä 1940-1999. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-24640-9
  15. ↑ Johan Knut Harjun muistiinpanot, Helsingin Kaupunginmuseon ”Pullopostia Kurvista” -näyttely (15.11.2019–29.3.2020).
  16. ↑ Järvimäki, Gunnar: muistelma: Gunnar Järvimäki Alavuden Sotaveteraanien Sotatiet. Arkistoitu Viitattu 6.10.2013.
  17. ↑ Kortelainen, Veli-Markku: Kalle Muona: jermujen jermu www.hymy.fi. 17.12.2008. Otavamedia. Arkistoitu 10.6.2015. Viitattu 13.7.2016.
  18. ↑ Viranomaiskeinot tehoavat: metanolikuolemat kääntyivät laskuun 2010-luvulla Tukes 14.11.2017.
  19. ↑ Tuulilasinesteen alkoholipitoisuutta rajoitetaan – liikaa väärinkäyttöä ja myrkytyksiä Yle 19.2.2019.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Lehtimäki, Leni: Korvikealkoholien väärinkäyttäjät Helsingissä. Huoltaja, 1965, 53. vsk, s. 589-592, 626-630. Helsinki: Huoltaja-säätiö. (suomeksi)
  • Korvikealkoholitoimikunta: Korvikealkoholitoimikunnan mietintö. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, 1974. (suomeksi)
  • Murto, Lasse: Korvikealkoholistit ja yhteiskunnan hoito- ja huoltotoimenpiteet. (Osaraportti Alkoholitutkimussäätiön rahoittamasta tutkimuksesta ”Korvikealkoholistien hoitoon hakeutumishalukkuus ja hoitoon hakeutumisen esteenä olevat tekijät”) Tampere: Tampereen yliopisto : Sosiaalipolitiikan laitos, 1971. (suomeksi)
  • Mäkelä, Klaus: Korvikealkoholin juopottelukäyttö t-spriin myynnin lopettamisen jälkeen. Alkoholipolitiikka, 1973, 38. vsk, nro 3, s. 106-110. (suomeksi)
  • Turunen, Sakari: Denaturoitujen alkoholien väärinkäyttö. Duodecim, 1967, 83. vsk, s. 276–280. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. ISSN 0012-7183 (suomeksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]