Koskimonnit | |
---|---|
Siimakoskimonni (Sisor rabdophorus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Lahko: | Monnikalat Siluriformes |
Heimo: |
Koskimonnit Sisoridae Bleeker, 1858 |
Katso myös | |
Koskimonnit (Sisoridae) on monnikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan makeista vesistä Aasiasta.
Varhaisimmat koskimonnien heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu plioseenikaudelle. Nykyään heimoon kuuluu lähteestä riippuen 17–22 sukua ja 85–167 lajia. Koskimonnit jaetaan kahteen alaheimoon, jotka ovat Glyptosterninae ja Sisorinae. Suurin osa koskimonneista on pienehköjä kaloja, mutta suurimmat lajit, kuten jättivirtamonni (Bagarius yarrelli) voivat saavuttaa 2 metrin pituuden. Heimon kaloille tyypillisiä piirteitä ovat suurikokoinen rasvaevä, joka voi olla yhtynyt pyrstöevän kanssa, lyhyehkö selkäevä, suomuton iho, jossa on nystyjä ja kuonon 4 viiksisäieparia. Siimakoskimonnilla (Sisor rabdophorus) säiepareja on 6. Useilla koskimonneilla on myös tarttumaelin vatsassa, jonka avulla ne voivat tarrautua kiviin.[1][2][3][4]
Koskimonnilajeja tavataan makeista vesistä Turkista Syyriaan ja Afganistanista Intain ja Pakistanin sekä Kaakkois-Aasian kautta Etelä-Kiinaan. Suurin osa heimon kaloista elää nopeasti virtaavissa puroissa ja joissa, joskin heimon kuuluu myös hitaammin virtaavissa vesissä eläviä lajeja.[2][3][4]