Kosminen kauhu (cosmicism) on kauhukirjailija H. P. Lovecraftin (1890–1937) kehittämä filosofia ja kaunokirjallinen suuntaus. Sen mukaan maailma on perusluonteeltaan välinpitämätön, ja ihmiset ja humanismi ovat maailmankaikkeuden mittakaavassa merkityksettömiä.[1] Kosminen maailmankatsomus kiistää jumalten ja muiden yliluonnollisten olentojen olemassaolon.[2] Filosofia on vaikuttanut spekulatiiviseen realismiin, jonka mukaan moderni filosofia on laiminlyönyt metafysiikan keskittymällä liiaksi mieleen.[1]
Kosmisen kauhukirjallisuuden keskeinen elementti on tuntemattoman pelko ja sen tunkeutuminen normaalin arkikokemuksen piiriin. Lajityyppi luo pelon tunnetta kuvaamalla subliimin, johon verrattuna ihmiset ovat pieniä, merkityksettömiä ja avuttomia. Psykologisen kauhun tapaan kosminen kauhukirjallisuus käsittelee usein ihmismielen tuntemattomia ominaisuuksia ja unohdettujen salaisuuksien julkitulemista.[3]
»Kaikki tarinani pohjautuvat samalla perusoletukselle; että ihmisten jakamat lait ja tarpeet ja tunteet ovat arvottomat ja merkityksettömät koko maailmankaikkeuden mittakaavassa. Täydellisen ulkopuolisuuden saavuttaakseen on unohdettava, että sellaiset seikat kuin orgaaninen elämä, hyvä ja paha ovat ylipäätään olemassa, sillä ne ovat vain erään vähäpätöisen ja väliaikaisen, ihmiseksi kutsutun rodun paikallisia piirteitä.»
(H. P. Lovecraft, 1927 (vapaa suomennos ja lyhennelmä).[4])