Kotisynnytys

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Useimpiin osioihin merkattu vain yksittäisiä lähteitä

Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: Viitteet tulisi muotoilla oikein, nyt rikkinäisiä linkkejä yms.
Ennen vanhaan Suomessa synnytettiin saunassa. Kuvassa savusauna, jollaisia saunat olivat.

Kotisynnytys on synnytys joka tapahtuu kotona. Kotisynnytys voi olla joko avustettu tai avustamaton. Avustetussa kotisynnytyksessä paikalla on terveydenhuollon ammattilainen, yleensä kätilö. Joissain tilanteissa perhe saattaa valita synnyttää ilman terveydenhuollon ammattilaista.

Tällöin puhutaan avustamattomasta kotisynnytyksestä tai vapaasynnytyksestä. Avustamattomassa synnytyksessä voi olla läsnä synnyttäjän lisäksi muita tukihenkilöitä, kuten mahdollinen puoliso, muita perheenjäseniä, ystäviä tai esimerkiksi doula.

Kotisynnytys on ollut Suomessa perinteinen tapa synnyttää kuten muuallakin maailmassa. 1800-luvun lopulla synnytyksistä yli 90% oli yhä kotisynnytyksiä kun taas 1940-luvun puolivälissä puolet synnytyksistä oli jo siirtynyt sairaalaan. Vielä 1950-luvulla kätilöt avustivat kotisynnytyksissä, mutta keskussairaalaverkoston kehittyessä 1960-luvulla kotisynnytysten määrä alkoi selvästi laskea. Synnytysvalmennus ja entistä paremmat liikenneyhteydet siirsivät synnyttäjät laitoksiin.[1]

2000-luvun jälkeen kotisynnytysten määrä on jälleen kääntynyt jatkuvaan kasvuun.[2] Suunniteltuja kotisynnytyksiä oli syntyneiden lasten rekisteriin tulleiden ilmoitusten mukaan 119 vuonna 2021 (75 vuonna 2020). Vuonna 2021 kaikista synnytyksistä matkalla sairaalaan tapahtui 103, mikä on 20 synnytystä enemmän kuin vuonna 2020. Muista syistä suunnittelemattomia sairaalan ulkopuolisia synnytyksiä oli 105 kun vuonna 2020 vastaavia synnytyksiä oli 115.[2]

Suunniteltujen kotisynnytysten määrä on luultavasti kuitenkin isompi mitä toteutuneet kotisynnytysmäärät antavat ymmärtää, sillä sairaalaan siirtyneet kotisynnytykset tilastoidaan sairaalasynnytyksiksi ja osa avustamattomista kotisynnytyksistä ei päädy tilastoihin.

Suomessa suunniteltuja kotisynnytyksiä on n. 0,02 % kaikista synnytyksistä vastaavan osuuden ollessa Ruotsissa 0,1%, Tanskassa 0,9% ja Islannissa 1,8%.[3] Alankomaissa kotona syntyy noin kolmasosa vauvoista. [4]

Aktiivinen synnytys ry, joka on aktiivisen synnyttämisen ja perhelähtöisen synnytyskulttuurin puolestapuhuja, arvioi kotisynnytysten määrän kasvun johtuvan siitä, että kotisynnytyskätilöitä on enemmän saatavilla.Tällä hetkellä Suomessa on parisenkymmentä kotikätilöä.[5]

Aktiivinen synnytys ry:n ylläpitämässä kotilolistassa on lueteltuna kaikki Suomessa toimivat kotikätilöt alueittain.

Turvallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

THL:n tutkimuspäällikkö ei suosittele kotisynnytystä, ja moni muukin terveydenhuollon ammattilainen pitää sitä liian vaarallisena.[6]HUS:n naistenklinikan ylilääkärikin on huolissaan kotisynnytyksistä, koska suurin osa hätätilanteista tapahtuu naisille, joilla ei ole riskitekijöitä.[7]

THL:n äitiysneuvolaopas suosittaa turvallisuussyistä synnyttämistä sairaalassa. Tämä perustuu laajempiin kansainvälisiin aineistoihin.[8]

Tutkimuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

12 tutkimuksen katsaus Journal of Medical Ethics -lehdessä käsitti 500 000 suunniteltua kotisynnytystä matalan riskin synnyttäjillä. Neonataalikuolleisuus oli kolminkertainen sairaalasynnytyksiin verrattuna.[9] Samanlaiset tulokset sai American College of Obstetricians and Gynecologists.[10] Sen myöhempi selvitys totesi yli kaksinkertaisen riskin perinataalikuolemasta ja kolminkertaisen riskin vauvan kouristuskohtauksista tai vakavista neurologisista toimintahäiriöistä, vaikka kotisynnytystä suunnittelevat ehkä useammin he, joilla pitäisi olla muuten pienemmät riskit. Jos kuitenkin haluaa kotisynnytyksen, pitäisi olla lisensoitu kätilö, nopea konsultaatiomahdollisuus ja tarjolla nopea kuljetus sairaalaan.[11]

Journal of Medical Ethics -lehden tutkimuskatsaus totesi, että kotisynnytyksissä on suurempi riski huonosta Apgar-pistemäärästä sekä monien diagnoosien myöhästymisistä.[9] Vielä 2007 Britanniassa tehty katsaus totesi, että laadukkaita tutkimuksia aiheesta ei oikein ole mutta kuolleisuus oli korkeampi kotisynnytyksissä, mikä johtui siitä, että tarvittaessa äitiä ei saatu nopeasti synnytysosastolle.[12]

Yli 13 miljoonan synnytyksen tutkimuksessa kotisynnytyksissä oli kymmenkertainen todennäköisyys (mataliin) Apgar-pisteisiin 0-5, mitä tutkimuksen johtaja piti hälyyttävänä. Tutkimus silti vähätteli kotisynnytysten riskejä, koska jos kotisynnyttäjä jouduttiin siirtämään sairaalaan, se laskettiin sairaalasynnytykseksi.[13][14]

Aktiivinen synnytys ry:n mukaan kotisynnytyksen turvallisuudesta on tehty maailmalla useita tutkimuksia, jotka osoittavat matalan riskin synnyttäjillä kätilöavusteisen kotisynnytyksen olevan yhtä turvallinen vaihtoehto kuin sairaalasynnytys.[15][16][17] Maissa, joissa kotisynnytykset ovat osa julkista terveydenhuoltoa, on kotisynnyttäjän täytettävä tietyt kriteerit synnytyksen turvallisuuden varmistamiseksi. Puhutaan matalan riskin synnyttäjistä, joihin lukeutuu perusterveet synnyttäjät, joilla on normaali yksisikiöinen raskaus ja tarjoutuvana osana on sikiön pää. Apuna pitäisi olla kokeneen kätilön, jolla on konsultaatiomahdollisuus ja mahdollisuus viedä äiti nopeasti sairaalaan.

THL:n äitiysneuvolaoppaassa matalan riskin kotisynnyttäjän yhteydessä puhutaan uudelleensynnyttäjistä. Silti jotkut kotikätilöt ottavat myös ensisynnyttäjiä asiakkaikseen.

Vuonna 2020 tehdyn meta-analyysin mukaan niillä, jotka suunnittelevat kotisynnytystä, vaikka lopulta siirtyisivätkin sairaalaan, on yli 40 % harvemmin sektio, toimenpidesynnytyksen yli 50%:lla, epiduraalipuudutuksen käytön yli 70%:lla, episiotomian 55%:lla, 3.-4. asteen repeämän yli 40%:lla, synnytyksen käynnistyksen oksitosiini-infuusiolla yli 60%:lla sekä synnytyksen jälkeisen runsaamman verenvuodon yli 30%:lla. Tosin tutkimukset eivät olleet satunnaistettuja.[16] Siksi tämä ei todista, että kotisynnytys olisi turvallista, koska kotisynnytystä ehkä suunnittelevat useammin terveemmät äidit.[18][19]

Hollantilaisessa tutkimuksessa mukaan (n= 743 000) matalan riskin kotisynnyttäjillä ja sairaalasynnyttäjillä ei ollut eroa vastasyntyneiden kuolleisuudessa. Uudelleensynnyttäjien kohdalla kotisynnytyksen ollessa kyseessä vastasyntyneillä oli vähemmän matalia Apgar-pisteitä ja vähemmän tehohoidon tarvetta kuin sairaalassa syntyneillä. Ensisynnyttäjienkään kohdalla ei ollut merkittävää eroa vastasyntyneiden matalien Apgar-pisteiden ja tehohoidon osalta kodin ja sairaalan välillä.[17] Eräs vuoden 2018 meta-analyysi osoitti, että kotisynnyttäjillä alatiesynnytys oli todennäköisempi verrattuna sairaalasynnyttäjiin. Kotisynnyttäjillä oli myös vähemmän välilihan vaurioita ja synnytyksen jälkeistä verenvuotoa. Vastasyntyneiden kuolleisuudella ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa eri synnytyspaikkojen välillä. Tosin meta-analyysiin ei löydetty yhtään satunnaistettua tutkimusta [20]

Siirto sairaalaan synnytyksen alkamisen jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Amerikassa 12 prosentissa suunnitelluista kotisynnytyksistä synnyttäjä piti kuljettaa sairaalaan esimerkiksi vaikean synnytyksen tai kivunlievityksen vuoksi.[21] Vuosina 2004-2010 vastaava luku oli 11 % (siirrot synnytyksen alkamisen jälkeen).[22]

Satunnaistamattomat tutkimukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotisynnytyksen valitsevat ovat todennäköisemmin terveitä ja heidän riskinsä ovat todennäköisemmin pienempiä. Siksi heidän tulostensa vertaaminen sairaalasynnyttäjiin ei anna todellista kuvaa riskeistä.[18][19]

Satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset ovat luotettavimpia. Sellaisia on vaikea tehdä synnytyspaikasta. Siksi tutkimuksissa yleensä joudutaan vertaamaan kotisynnytyksen valitsevia sairaalan valitseviin.[23] American Congress of Obstetricians and Gynecologists totesi monia ongelmia alan tutkimuksissa, kuten satunnaistamisen puute ja vaikeus erottaa suunnitellut synnytykset suunnittelemattomista tai tunnistaa synnytysavustajan osaamistaso.[24] Myös eri maiden erilaisten kotisynnytyskäytäntöjen vuoksi on vaikea yleistää tuloksia maasta toiseen.[25]

Kätilön rooli kotisynnytyksessä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Normaalissa fysiologisessa synnytyksessä kätilö seuraa synnyttäjän ja vauvan hyvinvointia. Kätilö hankkii tietoa vauvan voinnista kuuntelemalla vauvan sydänääniä synnytyksen aikana sekä synnytyksen kulusta havainnoimalla äitiä tarvittaessa ulko- ja sisätutkimuksin.

Mikäli kätilö havaitsee synnytyksen kulussa jotain poikkeavaa kätilö voi suositella sairaalaan siirtymisestä. Mikäli perhe kieltäytyy sairaalaan siirtymisestä, kätilön vastuu synnytyksen hoidosta päättyy.

Kotisynnytysten turvallisuuteen vaikuttaa myös nopea ja sujuva siirtyminen sairaalaan mahdollisissa ongelmatilanteissa. On huomioitava, että vaikka suunnitelma olisi synnyttää kotona, voi olla että synnytyksessä ilmenee jotakin poikkeavaa. Tällöin kotikätilö suosittelee siirtymistä sairaalaan tilanteen näyttäessä siltä, että synnytystä ei ole turvallista jatkaa enää kotona. Eräässä kirjallisuuskatsauksessa, joka käsitti yli 215 000 synnytystä sairaalaansiirtoprosentti kotoa vaihteli 9,9-31,9% välillä. Kiireellisiä siirtymiä oli 0-5,4%.[26]

Syitä siirtyä kotoa sairaalaan ovat muun muassa: äidin infektio-oireet, poikkeavat sydänäänet, vihreä lapsivesi, äidin väsymys tai tarve puudutteelle, perheen toive siirtyä sairaalaan, vauvan poikkeava asento tai virhetarjonta, pysähtynyt synnytys.

Harvinaisia akuutteja syitä ovat istukan ennenaikainen irtoaminen,napanuoran esiinluiskahdus, kohdun repeämä tai prolapsi sekä lapsivesiembolia. Synnytyksen jälkeen syitä siirtyä ovat runsas synnytyksen jälkeinen verenvuoto, istukkaretentio, 3.-4. asteen repeämä tai vastasyntyneen huonovointisuus.

Kotikätilöllä on mukanaan välineitä, joilla voidaan antaa kotona ensihoitoa ennen sairaalaan siirtymistä. Kätilö voi esimerkiksi verenvuototilanteessa aloittaa suonensisäisen nesteytyksen ja antaa kohtua supistavaa lääkettä. Kätilöllä on mukana myös muun muassa vauvan hengityspalje ja saturaatiomittari.

Perheiden tulee pyytää reseptit synnytyksessä mahdollisesti tarvittaviin lääkkeisiin neuvolalääkäriltä. Näihin lääkkeisiin lukeutuu Syntocinon (verenvuodon yhteydessä kohdun supistumiseen), Lidocain (tarvittaessa repeämän ompeluun), Ringer Asetat (nesteytykseen verenvuodon yhteydessä) sekä Konakion Novum (k-vitamiini vastasyntyneelle).

Kotisynnytykset Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kätilöt veloittavat kotisynnytyksistä jopa tuhansia euroja.[27]

Kotisynnytystä suunniteltaessa yleinen suositus on, että välimatka kotoa sairaalaan on n. 30 min. Kotikätilöt voivat avustaa kotisynnytyksiä kauempanakin, aina perheen kanssa yhdessä tilannetta punniten.

Kotisynnytyslääkäri Aila Miettinen puhuu artikkelissaan “Lapsenoikeuksista syntyä kotonaan” kotisynnytysten puolesta.[28]

Nykyaikaisen tehokkaan neuvolajärjestelemän tai yksityisen kätilön tekemän raskaudenseurannan ansiosta matalan riskin synnyttäjät voidaan tunnistaa hyvin etukäteen. Kotisynnytyksissä synnytykseen ei lähtökohtaisesti millään tavalla puututa

Kotona synnytetään niin kauan kuin se on riittävän turvallista ja kotikätilöillä on mukanaan tarvittavat välineet ja ammattitaito tunnistaa ja toimia, jos synnytyksessä tulee jotain poikkeamia jonka vuoksi olisi hyvä siirtyä sairaalaan. Kätilön jatkuva läsnäolo lisää synnytyksen turvallisuutta.

Lisääntyneet kuolemat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2025 Yle kertoi, että reilun vuoden sisällä moni vastasyntynyt oli kuollut suunnitellussa kotisynnytyksessä tai nopeasti sen jälkeen. Valvira selvittää asiaa ja on saanut ilmoituksia muistakin vaarallisista kotisynnytystilanteista. Valvira pitää tapauksia vakavina. Jo aiemmin kätilöille on jouduttu antamaan kirjallisia varoituksia tai ohjausta, jopa rajoittaa tai lakkauttaa oikeus toimia kätilönä. Eräs esimerkki vaaratilanteista on hapenpuute, joka olisi sairaalassa voitu estää hätäkeisarileikkauksella. HUS:n ylilääkärin mukaan kotisynnytyksessä on selvästi lisääntynyt riski. Vielä 2013-2023 kuolleena kotisyntymisiä oli vain kaksi, tosin synnytyksiäkin oli vielä 2020 vain 74, 2023 jo 147.[27]

Kotisynnytys lain näkökulmasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa synnyttäjällä on lain mukaan oikeus valita synnytyspaikkansa itse. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on linjannut, että ihmisellä on oikeus valita synnytyspaikkansa. Suomessa ei vielä ole kansallista ohjeistusta kotisynnytysten osalta.

Julkisen terveydenhuollon kuitenkin kuuluu tarjota terveydelle välttämättömät palvelut, kuten esimerkiksi kotisynnytyksessä tarvittavien lääkkeiden reseptit ja lähetteen lastenlääkärin tarkastukseen.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista[29] vahvistaa potilaan aseman tehdä itseään koskevia päätöksiä. Terveydenhuollon henkilökunnan tulee tarjota perheelle tietoa heidän päätöksiensä tueksi. Myös avustamattomasti synnyttäminen on täysin laillista.

On huomioitava myös, että synnytyspaikan valinta yksinään ei ole millään tavalla peruste lastensuojeluilmoitukselle.

Suomessa kotisynnytysten tasavertaista asemaa sairaalasynnytyksen rinnalla ajavat Aktiivinen synnytys ry sekä Suomen Kotisynnytysyhdistys ry. Vuonna 2022 perustetun Suomen Kotisynnytysyhdistys ry:n tavoitteena on saada kotisynnytys ja sairaalasynnytys tasavertaisiksi vaihtoehdoiksi.

Yhdistys antaa tietoa ja tukea kotona synnyttämiseen. Katja Ovaskainen on tehnyt tutkimusta kotisynnytyksistä Suomessa. Tutkimuksessa ei ole kuitenkaan eroteltu kätilöavusteisia kotisynnytyksiä avustamattomista kotisynnytyksistä. Vuonna 2007 eräät kaksoset kuolivat suunnitellussa avustamattomassa kotisynnytyksessä Helsingissä.

Paikalla ei ollut terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Kaksossynnytys on korkean riskin synnytys eikä kaksosia suositella synnytettävän kotona.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ 1. Paananen, Pietiläinen, Raussi-Lehto, Väyrynen ja Äimälä.: Kätilötyö. Määritä julkaisija!
  2. ↑ a b Tilastokeskus julkari.fi. Arkistoitu 23.12.2022. Viitattu 9.7.2023.
  3. ↑ [THL. 2013, Äitiysneuvolaopas https://www.julkari.fi/handle/10024/110521 THL] julkari.fi.
  4. ↑ Expatica expatica.com. Arkistoitu 12.5.2023. Viitattu 12.5.2023.
  5. ↑ [YLE. 2016. Kotisynnytysten määrä kasvussa https://yle.fi/uutiset/3-8964595, Yle] yle.fi.[vanhentunut linkki]
  6. ↑ Yle selvitti: näin paljon kotisynnytyksiä kätilöivät tienaavat vuodessa 6.2.2025. Yle.
  7. ↑ Villi raskaus 10.2.2023. Yle.
  8. ↑ Kotona ja sairaalassa synnyttämisen edut pitäisi voida yhdistää 27.1.2015. THL.
  9. ↑ a b Homebirth and the Future Child. Journal of Medical Ethics, 22.1.2014, 40. vsk, nro 12, s. 807–812. PubMed:24451121 doi:10.1136/medethics-2012-101258 S2CID:27340911 Artikkelin verkkoversio.
  10. ↑ Committee on obstetric practice: Committee opinion, number 476:Planned home birth. Obstet Gynecol, Feb 2011, 117. vsk, nro 2 Pt 1, s. 425–8. PubMed:21252776 doi:10.1097/AOG.0b013e31820eee20 ISSN 1074-861X Artikkelin verkkoversio.
  11. ↑ Planned Home Birth Committee Opinion 697. huhtikuu 2017. American College of Obstetricians and Gynecologists.
  12. ↑ Planning place of birth, Intrapartum care RCOG Press. Arkistoitu 12.3.2012.
  13. ↑ Birth Setting Study Signals Significant Risks in Planned Home Birth American Journal of Obstetrics and Gynecology. September 17, 2013. Viitattu May 4, 2014.
  14. ↑ Apgar score of 0 at 5 minutes and neonatal seizures or serious neurologic dysfunction in relation to birth setting download.journals.elsevierhealth.com.
  15. ↑ Kotisynnytys Suomessa - opas perheille ja ammattilaisille Aktiivinen synnytys ry 2017 aktiivinensynnytys.fi.
  16. ↑ a b Angela Reitsmaa , Julia Simionia , Ginny Bruntonb , Karyn Kaufmana , Eileen K Hutton: Maternal outcomes and birth interventions among women who begin labour intending to give birth at home compared to women of low obstetrical risk who intend to give birth in hospital: A systematic review and meta-analyses EClinicalMedicine. 2020.
  17. ↑ a b [A. De Jonge et al 2015. Perinatal mortality and morbidity up to 28 days after birth among 743 070 low-risk planned home and hospital births: a cohort study based on three merged national perinatal databases https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25204886/ .]
  18. ↑ a b Ulene, Valerie: The right place to deliver: home or hospital? Chicago Tribune, 9.11.2009. Artikkelin verkkoversio.
  19. ↑ a b Home Births in the United States, 1990–2009 January 2012. Centers for Disease Control and Prevention. Viitattu 25.1.2014.
  20. ↑ Midwifery pubmed.ncbi.nlm.nih.gov. 2018.
  21. ↑ Goldstein, Samantha A.: Home births. U.S. News, June 17, 2005. Artikkelin verkkoversio. Arkistoitu August 30, 2008.
  22. ↑ Cheyney, Melissa: Outcomes of Care for 16,924 Planned Home Births in the United States: The Midwives Alliance of North America Statistics Project, 2004 to 2009. Journal of Midwifery & Women's Health, January 30, 2014, 59. vsk, nro 1, s. 17–27. PubMed:24479690 doi:10.1111/jmwh.12172
  23. ↑ Woodcock HC.: A matched cohort study of planned home and hospital births in Western Australia 1981–1987. Midwifery, 1994, 10. vsk, nro 3, s. 125–135. PubMed:7639843 doi:10.1016/0266-6138(94)90042-6
  24. ↑ Planned home birth. Committee opinion no. 476. Obstetrics and Gynecology, 2011, nro 117, s. 425–28. Artikkelin verkkoversio.
  25. ↑ Final Draft of Guideline on Intrapartum Care National Collaborating Centre for Women's and Children's Health as Commissioned by the National Institute for Health and Clinical Excellence. 22 March 2007. Royal College of Obstetricians and Gynaecologists. Arkistoitu 12 March 2012.
  26. ↑ [Maternal and perinatal outcomes by planned place of birth among women with low-risk pregnancies in high-income countries: A systematic review and meta-analysis. 2018.Maternal and perinatal outcomes by planned place of birth among women with low-risk pregnancies in high-income countries: A systematic review and meta-analysis. 2018. .]
  27. ↑ a b Ylen tiedot: Useita kotona synnytettyjä vauvoja kuollut Uudellamaalla reilun vuoden aikana Yle MOT Terveydenhuolto. 6.2.2025.
  28. ↑ [Miettinen, A. 2008. Lapsen oikeuksista syntyä kotonaan. https://www.duodecimlehti.fi/duo97171 .] duodecimlehti.fi.
  29. ↑ [Laki potilaan asemasta ja oikeuksista https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785 .] finlex.fi.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]