Kriemhild

Kriemhild syyttää Hagenia Siegfriedin murhasta. Emil Laufferin maalaus vuodelta 1879.

Kriemhild on germaanisen mytologian henkilöhahmo, ja yksi Nibelungein laulun päähenkilöistä. Muinaisnorjalaisissa taruissa hän esiintyy nimellä Gudrun. Niissä hän on useiden kostotarinoiden päähenkilö.[1]

Nibelungein laulussa Kriemhild on burgundien kuninkaan Guntherin lempeä sisar, jonka Siegfried saa puolisokseen, kun on ensin auttanut Guntheria saamaan Brunhilden omakseen. Siegfried esiintyy Guntherina ja voittaa Brunhilden. Myöhemmin Gunther tapattaa Siegfriedin, kun Brunhilde on saanut selville, miten Siegfried ja Gunther pettivät hänet. Siegfriedin saatua surmansa Kriemhild muuttuu eepoksen toisessa osassa julmaksi kostottareksi. Hän nai hunnien kuninkaan Etzelin eli Attilan ja murhauttaa veljensä Attilan hovissa kostoksi Siegfriedin surmasta. Myös Kriemhild saa surmansa.[1]

Kriemhildin tarulla saattaa olla historiallinen esikuvansa. Vuonna 437 hunnit tuhosivat burgundien kuninkaan Gundaharin ja hänen seuraajansa. Vuonna 453 Attila kuoli nukkuessaan morsiamensa, germaanityttö Ildikon, vieressä. Kansantarut sekoittivat nämä tapahtumat. Muinaisnorjalaisissa saagoissa Ildiko muuntui Gudruniksi, joka kosti Attilalle veljiensä murhan. Germaanien asuttamilla alueilla Attila oli kuitenkin arvostettu, ja hänen osuutensa häivytettiin taustalle, kun taas Kriemhildistä tehtiin velisurmaaja.[1]

  1. a b c Kriemhild Encyclopædia Britannica Online. Encyclopædia Britannica. Viitattu 2.2.2012. (englanti)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]