Kristiina Abrahamintytär | |
---|---|
Ruotsin kuningatar | |
Valtakausi | 1470 |
Edeltäjä | Elin Gustavsdotter |
Seuraaja | Ingeborg Tott |
Syntynyt |
1432? Suomi |
Kuollut | 1492? |
Puoliso | Kaarle Knuutinpoika Bonde |
Lapset |
Anna Kaarlentytär Bonde Kaarle Kaarlenpoika Bonde |
Isä | Abraham Pedersson |
Nimikirjoitus |
Kristiina Abrahamintytär (ruots. Kristina Abrahamsdotter) oli Ruotsin kuningatar, kuninkaallinen jalkavaimo ja myöhemmin Ruotsin kuningas Kaarle VIII Knuutinpoika Bonden kolmas vaimo.
Arvellaan, että Kristiina oli suomalaisen aatelismiehen ja Raaseporin käskynhaltijan Abraham Pederssonin tytär ja että Kaarle tapasi hänet toisen maanpakonsa aikana Suomessa 1457. Kun Kaarle palasi Ruotsiin ja nousi valtaistuimelle toisen kerran vuonna 1464, seurasi Kristiina mukana. Heidän poikansa Kaarle Kaarlenpoika syntyi noin 1465.
Vuonna 1470 Kaarle meni Kristiinan kanssa naimisiin ja siten hänestä tuli kuningatar. Avioliitto solmittiin huolimatta siitä, että valtaneuvosto vastusti sitä. Hän on Kaarina Maununtyttären lisäksi ainoa suomalainen kuninkaan jalkavaimo, josta on myös tullut kuningatar. Avioitumisen päivämäärä on tuntematon, mutta se tapahtui kevään 1470 aikana, joitakin viikkoja ennen Kaarlen kuolemaa 15. toukokuuta. Häät eivät olleet salaisuus, vaan niihin osallistui Tukholmassa 50 häävierasta. Avioitumisen seurauksena Kristiinan pojasta Kaarle Kaarlenpojasta tuli isänsä tunnustettu perillinen. Sekä poika että Kristiina liitettiin uuteen testamenttiin, jonka kuningas laati heti häiden jälkeen. Tämä tapahtui kuninkaan vävyjen kustannuksella. Kuningas antoi veljenpoikansa Sten Sturen varmistaa Kristiinan ja hänen poikansa oikeudet hänen kuolemansa jälkeen: "hjälpa och försvara dem och deras tillrätta, som han ock fulleliga lovat haver sig gärna vilja göra". Sen perusteella Sten Sture nimitettiin valtionhoitajaksi kunnes poika Kaarle olisi täysi-ikäinen ja voitaisiin valita kuninkaaksi vävy Ivarin sijaan, jolla tämä asema oli aikaisemmin ollut.
Kuningas Kaarlen avioliitto Kristiinan kanssa oli kiistanalainen, koska se rikkoi perinnettä avioitua oman yhteiskuntaluokan sisällä. 1490-luvulla kirjoitti piispa Henrik Tidemansson Linköpingistä avioliittoa kuvailevan runon: "Konung Karl vart enkil och led stort had/at han giffte sig mot Rikesins raad/Huar stadge haffwe sedelis kläde/oc ey osid vor herra hääde"
Kristina oli kuningattarena muutaman viikon, kunnes hänestä tuli leski 15. toukokuuta 1470. Samassa yhteydessä Sten Sture kumosi testamentin, otti itselleen kaiken vallan ja antoi suurimman osan entisen kuninkaan omaisuudesta vävyillensä. Vuonna 1488 Kaarle Kaarlenpoika poikansa onnistui palauttamaan osan isänsä omaisuudesta Sten Sturen myötävaikutuksella.
Ilona Meretoja on kirjoittanut Kristiinasta historiallisen romaanin Rakkauden viimeinen sinetti, WSOY 1969.