Kromi(III)asetaatti

Kromi(III)asetaatti
Tunnisteet
CAS-numero 1066-30-4
PubChem CID 14012 ja 154828601
Ominaisuudet
Molekyylikaava (CH3COO)3Cr
Moolimassa 229,132
Ulkomuoto Vihertävän- tai sinertävänharmaa kiteinen aine
Liukoisuus veteen liukenee veteen

Kromi(III)asetaatti ((CH3COO)3Cr) on kromi- ja asetaatti-ionien muodostama yhdiste. Yhdistettä käytetään tekstiilien käsittelyissä ja väriaineiden valmistukseen.

Ominaisuudet, valmistus ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
[Cr3(µ2-CH3COO)6(µ3-O)(H2O)3]-ionin rakenne

Kromi(III)asetaatti on huoneenlämpötilassa vihertävää tai sinertävää kiteistä ainetta. Yhdiste liukenee hyvin veteen. Kromi(III)asetaatti esiintyy usein kidevedellisinä tai hydroksiasetaatteina.[1][2][3] Aineen rakenne on monimutkainen ja spektroskooppisten tutkimusten perusteella se muodostaa kompleksiyhdisteen [Cr3(µ2-CH3COO)6(µ3-O)(H2O)3][4].

Kromi(III)asetaattia valmistetaan liuottamalla kromi(III)oksidia tai kromi(III)hydroksidia etikkahappoon. Ainetta käytetään nahan parkituksessa ja tekstiilien peittauksessa ja värjäyksessä ja musteissa. Siitä tehdään myös orgaanisia kromia sisältäviä väriaineita.[1][2][3]

Cr2O3 + 6 CH3COOH → 2 (CH3COO)3Cr + 3 H2O

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Gerd Anger, Jost Halstenberg, Klaus Hochgeschwender, Christoph Scherhag, Ulrich Korallus, Herbert Knopf, Petr Schmidt & Manfred Ohlinger: Chromium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000.
  2. ↑ a b Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 339. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3
  3. ↑ a b Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 223. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 (englanniksi)
  4. ↑ Liliana Strinna Erre, Giovanni Micera, Tadeusz Glowiak & Henry Kozlowski: Chromium (III) Acetate, Chromium (III) Acetate Hydroxide, or µ3-Oxo-esakis-(µ2-acetato-O,O') - triaqua-trichromium (III) Acetate? Determining the Structure of a Complex Compound by Analytical and Spectroscopic Methods. Journal of Chemical Education, 1997, 74. vsk, nro 4, s. 432. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.12.2019. (englanniksi)