Kultahanhi

Ei tule sekoittaa Aisopoksen faabeliin Hanhi, joka muni kultamunia.
Kuvituskuva metsäisessä ympäristössä, jossa punaiseen tunikaan pukeutunut ja kirvestä pitelevä poika on ihmeissään kumartunut katsomaan vasta kaatamansa onton puun kantoon. Kannosta kurkistaa kultainen hanhi.
Tyhmyri löytää kultahanhen puunkannosta.

Kultahanhi (saks. Die goldene Gans) on Grimmin veljesten satu. WSOY julkaisi sen suomennettuna osana samannimistä satukokoelmaa vuonna 1921.[1] Suomen Yleisradio on tehnyt lastenohjelman satuun liittyen vuonna 1999.[2] Saksalainen Sigfried Hartmannn on ohjannut sadun pohjalta elokuvan vuonna 1964.[3]

Juoni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satu kertoo pojasta nimeltä Tyhmyri, jota pidetään vähä-älyisenä. Eräänä päivänä hän menee metsään puita hakkaamaan, tapaa siellä vanhan miehen ja jakaa eväänsä hänen kanssaan. Kiitokseksi pojan anteliaisuudesta mies neuvoo häntä kaatamaan läheisen puun ja ottamaan sen, mitä puun juuresta löytää. Poika kaataa puun ja löytää sieltä hanhen, jonka höyhenet ovat tehty kullasta.[1]

Tyhmyri vie hanhen mukanaan ja menee majataloon. Siellä hän tapaa kolme tyttöä, jotka yrittävät kukin nyppiä itselleen yhden kultahöyhenen. Hanhea kosketettuaan he kuitenkin jäävät siihen sormistaan kiinni ja joutuvat seuraamaan poikaa tämän patikoidessa isompaan kaupunkiin. Kun kirkkoherra yrittää vetäistä yhden tytöistä pois hanhesta, juuttuu hänkin kiinni tyttöön. Pian poikaa seuraa koko joukko ihmisiä, jotka ovat jääneet toisiinsa kiinni yrittäessään hajottaa jonoa.[1]

Pojan saavuttua kaupunkiin hän kuulee, että siellä asuu prinsessa, joka ei koskaan naura. Kuningas oli tiedottanut, että hän, joka saa prinsessan nauramaan, saa tämän morsiamekseen. Tyhmyri menee palatsiin hanhensa ja ihmisjononsa kanssa, ja nähtyään sen prinsessa nauraa. Tyhmyri pyytää hänen kättään, mutta kuningas on kuitenkin vastahakoinen naittamaan tytärtään pojalle, jonka sanotaan olevan typerä. Poika joutuukin ensin tekemään kolme mahdottomalta kuulostavaa haastetta, joista hän kuitenkin selviytyy ongelmitta. Sen jälkeen hän menee prinsessan kanssa naimisiin ja perii kuninkaan kuoltua koko valtakunnan.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Jacob (kirjoittaja ) Grimm, Wilhelm Grimm: Kultahanhi: Grimm-veljesten satuja www.doria.fi. 1921. Viitattu 7.1.2024.
  2. ↑ Kultahanhi | Grimmin satuja | Yle Areena areena.yle.fi. Viitattu 7.1.2024.
  3. ↑ Die goldene Gans IMDB. Viitattu 7.1.2024.