Kultainen omena

Kultainen omena on kreikkalaisessa mytologiassa toistuva teema, joka esiintyy kolmessa eri tarinassa.

Atalante, joka oli hyvä metsästäjä ja nopea juoksija, oli pyytänyt isältään, ettei hänen tarvitsisi mennä naimisiin kenenkään kanssa. Koska kuitenkin niin monet olivat pyytäneet hänen kättänsä, hänen isänsä järjesti kosijat Atalanten kanssa juoksukilpailuun. Kosija juoksisi karkuun ja Atalante ajaisi tätä takaa aseen kanssa. Jos Atalante saisi kosijan kiinni ennen asettua rajaa, hän surmaisi tämän, mutta jos kosija ehtisi rajan yli, hän saisi Atalanten omakseen. Hän ehti tappaa useita sulhasehdokkaita. Lopulta Hippomenes voitti tämän Artemiksen avulla. Jumalatar antoi hänelle kolme kultaista omenaa, jotka tämä neuvoi heittämään yksi kerrallaan kilpailun aikana. Näin Hippomenes tekikin, ja Atalante menetti aikaa ihaillessaan omenia sen verran, että Hippomenes voitti kilpailun ja sai tämän vaimokseen. Tarinalla on onneton loppu Hippomeneen unohdettua kiittää Artemista, jonka avulla hän oli kilpailun voittanut. Hänen ollessa uhraamassa Zeukselle, Artemis vihoissaan langetti parille vastustamattoman intohimon toisiaan kohtaan. Heidän maattua toistensa kanssa temppelissä puolestaan suututti Zeuksen, jolloin hän muutti rakastavaiset leijoniksi.[1]

Hesperidien omena

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hesperidien puutarha oli Heran puutarha lännessä, jossa kasvoi joko yksittäinen puu tai lehto puita, joissa kuolemattomuuden antavia kultaisia omenoita kasvoi. Omenapuut oli istutettu hedelmistä, joita oli kasvanut Gaian Zeukselle ja Heralle häälahjaksi antamasta oksasta.[2] Hesperidien tehtäväksi oli annettu puutarhan huolenpito, mutta kun nämä ajoittain poimivat hedelmiä itsekin, asetti Hera epäluuloisena myös Ladonin, satapäisen lohikäärmeen, joka ei koskaan nukkunut, vahtimaan puutarhaa.[3]

Herakleen yhdestoista urotyö oli varastaa kultainen omena tästä puutarhasta.

Pariksen tuomio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eris, epäsovun jumala, oli jätetty kutsumatta Peleuksen ja Thetiin häihin, josta raivostuneena hän saapui kuitenkin paikalle ja heitti osallistujen keskelle kultaisen omenan, johon oli kaiverrettu sana "Kauneimmalle". Vaateensa omenaan esittivät Hera, Pallas Athene ja Afrodite, ja Zeus asetti Troijan prinssi Pariksen päättämään, kenelle omena kuuluisi. Pariksen tuomio oli antaa omena Afroditelle, joka tarjosi tälle maailman kauneimman naisen, Helenan rakkautta palkkioksi häntä suosivasta ratkaisusta.[4] Tämän päätöksen seurauksena sai alkunsa Troijan sota Helenan jättäessä aiemman aviomiehensä.

  1. Hyginus: Fabulae clxxxv (engl. käännös).
  2. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.5.11 (engl. käännös).
  3. Hyginus: Astronomica ii.3 (engl. käännös).
  4. Hyginus: Fabulae xcii (engl. käännös).