Kultajuovaputsari | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
Heimo: | Putsarit Lethrinidae |
Suku: | Gnathodentex |
Laji: | aureolineatus |
Kaksiosainen nimi | |
Gnathodentex aureolineatus |
|
Katso myös | |
|
Kultajuovaputsari (Gnathodentex aureolineatus) on putsareihin kuuluva kalalaji. Lajia tavataan indopasifiselta merialueelta.
Kultajuovaputsari voi kasvaa suurimmillaan noin 30 cm pitkäksi ja tyypillinen pituus on noin 20 cm. Laji on ruumiinrakenteeltaan pitkänomainen. Selkäevä on pitkä ja sen etuosa on piikikäs. Kultajuovaputsari on pohjaväriltään tumman ruskea ja siinä on hopeanharmaita ja kullankeltaisia poikkijuovia. Kalan kuono on keltainen ja selkäevän juuressa on kullankeltainen laikku.[2][3][4][5][6]
Kultajuovaputsarin levinneisyysalue on laaja ja ulottuu Itä-Afrikasta Japaniin ja Pitcairnsaarille. Laji elää matalissa vesissä koralliriutoilla ja meriheiniä kasvavilla alueilla. Kultajuovaputsari voi muodostaa jopa yli sadan yksilön parvia. Kalan ravintoa ovat selkärangattomia eläimiä kuten äyriäisiä ja nilviäisiä ja toisinaan kaloja. Se pyydystää ravintonsa öisin.[1][2][3][4][5][6]
Kultajuovaputsari on hyvä ruokakala ja sitä kalastetaan myös kaupallisesti.[1][2][6]