Kultapyrstösateenkaarikala | |
---|---|
Koiras |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Hopeakylkikalat Atheriniformes |
Heimo: | Sateenkaarikalat Melanotaeniidae |
Suku: | Melanotaenia |
Laji: | boesemani |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Kultapyrstösateenkaarikala (Melanotaenia boesemani) on värikäs aasialainen hopeakylkikala. Sitä pidetään myös akvaariokalana. Osa kaupan kultapyrstösateenkaarikaloista on risteymiä lähilajien kanssa.[2]
Kultapyrstösateenkaarikalakoiras kasvaa 10 cm pitkäksi, sen pyrstöpuoli on oranssi, etuosa hopeanvärinen. Naaras jää pari senttiä lyhyemmäksi ja on kauttaaltaan hopeanharmaa. Oranssi väri kehittyy vasta koiraan aikuistuessa.[3]
Kultapyrstösateenkaarikaloja elää luonnossa vain muutamissa Indonesian järvissä.[4] Vedenpinnan vaihtelut näissä järvissä uhkaavat joskus kalakantaa. Myös kalojen, varsinkin koiraiden, keräämistä akvaariokauppaan pidetään uhkana. Vuonna 1996 arvioitiin, että luonnosta pyydystettiin miljoona kultapyrstösateenkaarikalaa.[1] Kaikki Suomen kaupoissa myytävät kultapyrstösateenkaarikalat tulevat kalakasvattamoilta.[2]
Kultapyrstösateenkaarikala on parvikala, ja viihtyy akvaariossa, jossa on sekä paljon kasveja että uimatilaa. Kala kutee melko helposti, ja poikasten kasvattaminen on helpompaa kuin muilla sateenkaarikaloilla, sillä ne syövät artemiaa.[2] Kutuaktiivisuutta lisää, kun kaloja ruokitaan lihapitoisella ruoalla ja pH nostetaan lähelle yhdeksää. Kuteminen alkaa usein aamulla ja saattaa jatkua muutamia päiviä.[5]
Kultapyrstösateenkaarikalalle sopii neutraali tai lievästi emäksinen, keskikova vesi (pH 7,0–9,0 ja °dH 7–20). Lämpötila saisi olla 26–30 °C. Luonnossa kala syö hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia, akvaariossa kelpaavat kuivattujen ja pakastettujen pikkueläinten lisäksi myös hiutaleet ja pelletit.[2]