Kultavatsaviheltäjä
| Kultavatsaviheltäjä | |
|---|---|
 Koiras |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Viheltäjät Pachycephalidae |
| Suku: | Viheltäjät Pachycephala |
| Laji: | pectoralis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pachycephala pectoralis |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kultavatsaviheltäjä (Pachycephala pectoralis) on Australiassa ja Papua-Uudessa-Guineassa sekä Indonesiassa tavattava viheltäjiin kuuluva varpuslintu.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kooltaan kultavatsaviheltäjä on 16–18 cm. Kultavatsaviheltäjäkoiras on selästään ja siivistään väriltään vihreä. Pää on musta ja niskassa kulkee keltainen raita. Koiraan kurkku on valkoinen ja rinnan poikki kulkee leveähkö musta juova. Vatsastaan koiraskultavatsaviheltäjä on kirkkaan keltainen. Naaras on selästään harmahtavan ruskea ja vatsastaan vaalea. Nuoret linnut muistuttavat naarasta, mutta niiden siivissä on myös punaruskeaa väriä. Naaraskultavatsaviheltäjä muistuttaa ulkonäöltään punakurkkuviheltäjä- (Pachycephala inornata) ja lyijyselkäviheltäjänaaraita (Pachycephala rufiventris).[2][3][4]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Australiassa kultavatsaviheltäjää tavataan alueelta, joka ulottuu Queenslandin osavaltion rannikolta etelään Victorian ja Etelä-Australian osavaltioihin ja rannikkoa pitkin Länsi-Australiaan sekä Tasmaniaan. Lisäksi kultavatsaviheltäjää tavataan Indonesian saaristosta ja Papua-Uudesta-Guineasta. Linnun elinympäristöä ovat sademetsät, malleekasvusto, eukalyptusmetsät ja pensaikot. Toisinaan sitä tavataan puutarhoistakin.[2][3][4]
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kultavatsaviheltäjät liikkuvat yleensä pareittain. Linnun äänet ovat melodisia vihellyksiä ja se kuuluu Australian äänekkäimpiin lajeihin. Ravintonaan se käyttää pääasiassa hyönteisiä ja voi syödä myös marjoja. Kultavatsaviheltäjä pyydystää hyönteisiä puiden latvustoista ja pensaikoista ja voi muodostaa sekaparvia yhdessä muiden hyönteisiä syövien lintujen kanssa.[2][3][4]
Lajin pesimäkausi kestää syyskuulta tammikuulle. Kultavatsaviheltäjäpariskunta rakentaa oksanhaarukkaan kuppimaisen pesän risuista, puun kuoresta, ruohoista ja hämähäkinseitistä. Pesimäkaudessa on vain yksi pesintä ja naaras munii kahdesta kolmeen munaa. Munien haudonta-aika on hieman yli kaksi viikkoa ja sekä koiras että naaras hautovat munia. Molemmat puolisot osallistuvat myös poikasten ruokintaan hyönteisillä ja marjoilla.[2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Pachycephala pectoralis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d Bird: The Definitive Visual Guide, s. 381. Dorling Kindersley, 2007. ISBN 978-1-4053-4585-9 (englanniksi)
- ↑ a b c d Golden Whistler Birds in Backyards. Australian Museum. Arkistoitu 27.2.2011. Viitattu 21.1.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Chris Tzaros, Tadao Shimba, Peter Robertson: Wildlife of the Box-Ironbark Country, s. 137. CSIRO Publishing, 2005. ISBN 0643069674 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 21.1.2011). (englanniksi)