Kunrei-shiki (jap. 訓令式ローマ字, Kunrei-shiki rōmaji) on romanisaatiojärjestelmä, jota käytetään japanin kielen translitteroimisessa latinalaisille aakkosille. Järjestelmä pohjautuu vanhempaan Nihon-shikiin, josta se on muokattu nykyjapaninkielen vaatimuksia vastaavaksi. Nihon-shikin tavoin Kunrei-shiki on japanilaisten itsensä kehittämä ja perustuu japanin ääntämiseen. Järjestelmä on ISOn hyväksymä ja siihen viitataan myös koodilla ISO 3602.
- Kun tavua he (へ) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan e.
- Kun tavua ha (は) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan wa.
- Kun tavua wo (を) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan o.
- Pitkät vokaalit merkitään sirkumfleksilla, esimerkiksi pitkä o kirjoitetaan ô.
- n (ん) kirjoitetaan ennen konsonanttia n, mutta ennen vokaaleja n´.
- Kaksinkertaiset konsonantit merkitään tuplaamalla poikkeuksetta sokuonia (っ) seuraava konsonantti.
- Lause ja kaikki erisnimet aloitetaan isolla kirjaimella.
| あ ア a |
い イ i |
う ウ u |
え エ e |
お オ o
|
(ya) |
(yu) |
(yo)
|
|
|
| か カ ka |
き キ ki |
く ク ku |
け ケ ke |
こ コ ko
|
きゃ キャ kya
|
きゅ キュ kyu
|
きょ キョ kyo
|
| さ サ sa |
し シ si |
す ス su |
せ セ se |
そ ソ so
|
しゃ シャ sya
|
しゅ シュ syu
|
しょ ショ syo
|
| た タ ta |
ち チ ti |
つ ツ tu |
て テ te |
と ト to
|
ちゃ チャ tya
|
ちゅ チュ tyu
|
ちょ チョ tyo
|
| な ナ na |
に ニ ni |
ぬ ヌ nu |
ね ネ ne |
の ノ no
|
にゃ ニャ nya
|
にゅ ニュ nyu
|
にょ ニョ nyo
|
| は ハ ha |
ひ ヒ hi |
ふ フ hu |
へ ヘ he |
ほ ホ ho
|
ひゃ ヒャ hya
|
ひゅ ヒュ hyu
|
ひょ ヒョ hyo
|
| ま マ ma |
み ミ mi |
む ム mu |
め メ me |
も モ mo
|
みゃ ミャ mya
|
みゅ ミュ myu
|
みょ ミョ myo
|
| や ヤ ya |
|
ゆ ユ yu |
|
よ ヨ yo
|
|
| ら ラ ra |
り リ ri |
る ル ru |
れ レ re |
ろ ロ ro
|
りゃ リャ rya
|
りゅ リュ ryu
|
りょ リョ ryo
|
| わ ワ wa |
ゐ ヰ i |
|
ゑ ヱ e |
を ヲ o
|
|
|
ん ン n
|
|
|
|
| が ガ ga |
ぎ ギ gi |
ぐ グ gu |
げ ゲ ge |
ご ゴ go
|
ぎゃ ギャ gya
|
ぎゅ ギュ gyu
|
ぎょ ギョ gyo
|
| ざ ザ za |
じ ジ zi |
ず ズ zu |
ぜ ゼ ze |
ぞ ゾ zo
|
じゃ ジャ zya
|
じゅ ジュ zyu
|
じょ ジョ zyo
|
| だ ダ da |
ぢ ヂ (zi) |
づ ヅ (zu) |
で デ de |
ど ド do
|
ぢゃ ヂャ (zya)
|
ぢゅ ヂュ (zyu)
|
ぢょ ヂョ (zyo)
|
| ば バ ba |
び ビ bi |
ぶ ブ bu |
べ ベ be |
ぼ ボ bo
|
びゃ ビャ bya
|
びゅ ビュ byu
|
びょ ビョ byo
|
| ぱ パ pa |
ぴ ピ pi |
ぷ プ pu |
ぺ ペ pe |
ぽ ポ po
|
ぴゃ ピャ pya
|
ぴゅ ピュ pyu
|
ぴょ ピョ pyo
|
- Punaisella kirjoitetut merkit ovat kielessä vanhentuneita.
| しゃ sha
|
し shi
|
しゅ shu
|
しょ sho
|
|
|
|
つ tsu
|
|
| ちゃ cha
|
ち chi
|
ちゅ chu
|
ちょ cho
|
|
|
|
ふ fu
|
|
| じゃ ja
|
じ ji
|
じゅ ju
|
じょ jo
|
|
|
ぢ di
|
づ du
|
|
| ぢゃ dya
|
|
ぢゅ dyu
|
ぢょ dyo
|
| くゎ kwa
|
|
|
|
| ぐゎ gwa
|
|
|
|
|
|
|
|
を wo
|