Kuparivaahtera | |
---|---|
Kuparivaahtera arboretumissa Rendeux'ssa Belgiassa |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Lahko: | Sapindales |
Heimo: | Saippuamarjakasvit Sapindaceae |
Suku: | Vaahterat Acer |
Laji: | griseum |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Kuparivaahtera (Acer griseum) on saippuamarjakasvien (Sapindaceae) heimoon, vaahteroiden (Acer) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on pieni kausivihanta puulaji, jolla pyöreä tai soikea latvus ja pystykasvuiset oksat. Kuparivaahtera tunnetaan erityisesti sen hilseilevästä kaarnasta, jonka väri vaihtelee kuparinoranssista kanelinruskeaan. Lajilla on myös näyttävä oranssin ja punaisen väliltä oleva syysväri.
Kuparivaahtera kasvaa tavallisesti 6–9 metriä korkeaksi, mutta joskus jopa 12 metriä korkeaksi. Sen lehdet ovat 7–13 cm pitkiä ja kolmilehdykkäisiä. Keskimmäinen lehdykkä on lyhytruotinen. Yläpinnoiltaan lehdet ovat vihreitä, mutta alapinnoiltaan sinertävän- tai harmaanvihreitä ja hienokarvaisia. Kuparivaahteran kukinnot ovat roikkuvia viuhkoja ja yksittäiset kukat ovat mitättömän pieniä ja kellertäviä. Kuparivaahtera kukkii huhtikuussa tai toukokuun alkupuolella. Kukista kehittyvät hedelmät ovat lenninsiivellisiä pähkylöitä (samaroita), ja niissä on epätavallisen suuret siemenet.
Kuparivaahtera kasvaa luontaisena Kiinan keskiosien sekametsissä.
Kuparivaahtera on näyttävä pienikokoinen koristepuu pihalle tai puutarhaan. Lisäksi lajia käytetään bonsaipuuna, etenkin Euroopassa. Kasvatettuna kuparivaahtera kasvaa helposti keskikosteassa, hieman happamassa sekä hyvin vettä läpäisevässä maaperässä täydessä auringon valossa tai puolivarjossa. Laji suosii kosteaa, mutta hyvin vettä läpäisevää maaperää, eikä kestä kuivuutta. Lajin lisääminen siemenistä on haastavaa, sillä on arvioitu, että jopa noin 95% puun tuottamista siemenistä ei olisi elinkelpoisia.