Kurgjärv | |
---|---|
Valtiot | Viro |
Maakunnat | Võrumaa |
Kunnat | Rõugen kunta |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
Valuma-alue | Ura ojan valuma-alue |
Järveen tulevat joet | oja Väikjärvestä |
Laskuoja | oja Ura ojaan [1] |
Järvinumero | VEE2140800 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 232,9 m mpy. [1] |
Pituus | 0,65 km [1] |
Leveys | 0,42 km [1] |
Rantaviiva | 1,96 km [1] |
Pinta-ala | 12,3 ha [1] |
Tilavuus | 0,000492 km³ [a] |
Keskisyvyys | 4 m [1] |
Suurin syvyys | 9,1 m [1] |
Valuma-alue | 1,1 km² |
Saaria | ei saaria [1] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Kurgjärv on Virossa Võrumaalla Rõugen kunnan Kurgjärven kylässä sijaitseva järvi. Järven nimi viittaa kurkeen, jonka todennäköisimmät edustajat ovat eri heimoihin kuuluvat kurki (vir. sookurg) tai kattohaikara (vir. toonekurg).[1]
Järvi on 650 metriä pitkä, 420 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 12,3 hehtaaria. Se sijaitsee mäkisellä alueella Haanjan ylängöllä ja järven lähiympäristössä metsäiset mäet kohoavat 20–30 metrin korkeuteen. Järven pohjoispuolella sellainen mäki on Kurgjärve mägi. Järvi on 9,1 metriä syvä, mutta sen keskisyvyys on 4 metriä. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi saadaan 0,492 miljoonaa kuutiometriä [a]. Järven rannat ovat metsämaata paitsi sen eteläpäässä, jossa Kurgjärven kylän peltomaat näkyvät järvelle. Viereisen Väikjärven välisellä kannaksella Pähnämäellä sijaitsee Kurgjärven urheilukeskus (vir. Kurgjärve spordibaas), jossa järjestetään monia vuotuisia leirejä ja tapaamisia. Urheilukeskuksen toiminta keskittyy Väikjärven ympärille. Järven pohjoispuolella kulkee Haanjan ja Rõugen välinen tie.[1][2][b][c]
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 4) mukaan veden kovuuden osalta pehmeävetinen järvi, jonka vedenväri on tumma (vir. pehme- ja tumedaveeline järv). Järvi luokitellaan limnologisesti lievästi dystrofiseksi järveksi, jossa järven vedessä on pienet humuspitoisuudet (vir. semidüstroofne tai poolhuumustoiteline, SD).[2]
Järvi saa täydennystä pohjasta ja rannoilla pulppuavista lähteistä, joita on myös Väikjärvellä. Vesi on lämpötilakerrostunutta, mutta myös kesällä on vesi happipitoista alusveteen asti. Vedenväri on vihertävän keltaista ja sen näkösyvyys on 2,9 metriä. Vesikasvillisuutta on vähän, vaikka kasvillisuuden lajilukumäärä yltää 20 lajiin. Järvessä elää ainakin hauki, särki, lahna ja sorva. Kuha on harvinainen saalis.[3][c]
Kurgjärv ja viereinen Väikjärv ovat olleet yhtä järveä ennen järvenlaskua, jolloin vedenpinnan alentaminen paljasti järvien välisen kannaksen.[4]
Kurgjärv kuuluu Ura ojan valuma-alueeseen, jossa Ura oja on Võhandu jõen Vagula järveen laskeva sivu-uoma. Järven valuma-alueen pinta-ala on 1,1 neliökilometriä. Se valuma-alueela sijaitsee myös Väikjärv, joiden välinen etäisyys on 200 metriä ja joiden vedenpinnan korkeudet ovat samalla korkeudella 232,9 metriä mpy. Väikjärven oja laskee Kurgjärveen. Molemmissa järvissä on pohjassa ja rannoilla lähteitä. Kurgjärven vesi vaihtuu laskennallisesti kerran vuodessa. Kurgjärven laskuoja alkaa järven koillispään kapeasta lahdesta. Oja alittaa ensin maantien ja yhtyy 650 metrin päässä Ura ojaan aivan Kõvvõrjärven alapuolella. Vähävetisellä kaudella oja kuivuu. Võhandu jõgi laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][b][c]