Kyhmyvita | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Lahko: | Alismatales |
Heimo: | Vitakasvit Potamogetonaceae |
Suku: | Vidat Potamogeton |
Laji: | trichoides |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Kyhmyvita (Potamogeton trichoides) on vitakasvien (Potamogetonaceae) heimoon, vitojen (Potamogeton) sukuun kuuluva monivuotinen kasvilaji. Se on pienikokoinen, ruohovartinen vesikasvi, joka kasvaa kokonaan upoksissa vedenpinnan alapuolella. Kyhmyvidan ominaispiirteitä ovat pitkät, nauhamaiset ja suippukärkiset lehdet sekä kyhmyselkäiset hedelmät. Muista vitalajeista kyhmyvita muistuttaa jouhivitaa (Potamogeton rutilus), mutta lajit ovat erotettavissa varsien, kielekekorvakkeiden sekä hedelmien ulkonäön perusteella.[2]
Kyhmyvidan varsi on poikkileikkaukseltaan pyöreä, neulamaisen ohut sekä runsashaarainen. Lehdet ovat noin yhden millimetrin levyisiä, pitkäkärkisiä, tummanvihreitä sekä kolmisuonisia. Lehtihangoissa on noin yhden senttimetrin pituiset, avoimet kielekekorvakkeet, mutta lehtituppia ei ole. Kyhmyvidan kukintona on lyhyt ja harvakukkainen tähkä, joka sijaitsee 1–2 cm pitkän kukintoperän päässä. Hedelmät ovat kolme millimetriä pitkiä sekä kyhmyselkäisiä.[2]
Kyhmyvita kasvaa hyvin runsasravinteisilla kasvupaikoilla[2]. Sitä tavataan Euroopassa, lähinnä Saksassa ja Puolassa, mutta myös muualla[3]. Aasiassa kyhmyvitaa tavataan paikoitellen Venäjän Aasian puoleisissa osissa sekä Lähi-idässä[3]. Afrikassa kyhmyvitaa tavataan paikoitellen Välimeren rannikoilla[3]. Kyhmyvitaa ei kasva Suomessa[4][3]. Suomea lähimmät esiintymät ovat Tanskassa[3] sekä muutamissa paikoissa Etelä-Ruotsissa[2].